Viittomakielisiä elementtejä viitotulle puheelle tulkkauksessa
Kytölä, Johanna (2013)
Kytölä, Johanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285372
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni viittomakielisiä elementtejä viitotulle puheelle tulkkauksessa. Tavoitteenani on selvittää, millaisia viittomakielisiä elementtejä viittomakielen tulkit käyttävät tulkatessaan suomen kieleltä viitotulle puheelle ja millaisissa konteksteissa viittomakieliset elementit ilmaantuvat.
Opinnäytetyöni tilaajana toimii Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto). Kuuloliitto ry on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jonka muodostavat jäsenyhdistykset. Kuuloliitto toimii aktiivisesti huonokuuloisten ja kuuroutuneiden edunvalvontatyössä.
Viitotusta puheesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Selkeä tarve tutkimustiedolle on näkyvissä eri tahoilla, Kuuloliitolla, tulkkikoulutuksessa sekä tulkkauskentällä. Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitä viitottu puhe on ja kuinka sitä tulisi tuottaa. Uusi tutkimustieto on hyödyksi niin viitottua puhetta käyttäville henkilöille ja heidän läheisilleen, kuin myös viitotun puheen kouluttajille, viittomakielen tulkeille ja tulkkiopiskelijoille.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, tulosten analysointi noudattelee dokumenttianalyysin piirteitä. Tutkimustani varten valmistin suomenkielisen ääninauhoitteen, joka toimi tutkimukseni lähdetekstinä. Viisi viittomakielen tulkkia lupautui tuottamaan tutkimusaineistoa opinnäytetyöhöni. Tulkeille soitettiin ennakkoon valmistettu äänitallenne, jonka he tulkkasivat simultaanisti. Kuvasin tulkkaukset ja analysoin tulkatut tekstit Windows Live –elokuvatyökalun avulla. Poimin tulkatuista teksteistä tulkkien käyttämät viittomakieliset elementit ja vertasin tulkkien käyttämiä ratkaisuja keskenään.
Tutkimukseni mukaan tulkit käyttävät viittomakielisiä elementtejä tulkatessaan suomen kieleltä viitotulle puheelle. Elementit ilmenivät aina samanlaisissa kieliopillisissa konteksteissa ja kaikki tulkit käyttivät määrittelemiäni elementtejä lähes samalla lailla. Opinnäytetyössäni valitsin tarkasteltaviksi elementeiksi paikannuksen, poijut, osoitukset, ilmeet ja pään/vartalon liikkeet, näkökulman- ja roolinvaihdon sekä katseen. Näitä kaikkia elementtejä löytyi tulkatuista teksteistä.
Viittomakielisiä elementtejä käytettiin muun muassa seuraavalla tavalla. Paikannuksen avulla kohteet sijoitettiin viittomatilaan eri puolille. Listapoijurakennetta kaikki tulkit käyttivät listatessaan suositeltavia matkakohteita. Osoituksia käytettiin paikannuksessa sekä puheenaiheen- ja suunnanmerkitsijöinä. Ilmeillä ilmaistiin kysymyslauseita, topiikki-rakennetta ja väritettiin viittomista. Ilmeitä käytettiin erityisesti kuvailevissa kohdissa. Pään liikkeen avulla ilmaistiin myötäilyä ja kieltomuotoja. Vartaloa liikuttamalla tuotettiin roolinvaihtoa sekä kerrottiin aikamuodoista. Roolinvaihdolla ilmaistaan puhujan vaihtumista tai sillä voidaan kuvata ihmisen toimintaa. Katsetta käytettiin paikannuksen yhteydessä sekä viittomisen elävöittäjänä.
Konteksteja, joissa viittomakieliset elementit esiintyivät olivat tässä työssä; kahden kohteen vertailu, luettelot, kuvailevat kohdat, kysymyslauseet, kieltolauseet, puhujan vaihtuminen, tekemisen kuvailu, maantieteellisten suuntien ilmaisu ja aikamuodon ilmaisu.
Opinnäytetyöni tilaajana toimii Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto). Kuuloliitto ry on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jonka muodostavat jäsenyhdistykset. Kuuloliitto toimii aktiivisesti huonokuuloisten ja kuuroutuneiden edunvalvontatyössä.
Viitotusta puheesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Selkeä tarve tutkimustiedolle on näkyvissä eri tahoilla, Kuuloliitolla, tulkkikoulutuksessa sekä tulkkauskentällä. Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitä viitottu puhe on ja kuinka sitä tulisi tuottaa. Uusi tutkimustieto on hyödyksi niin viitottua puhetta käyttäville henkilöille ja heidän läheisilleen, kuin myös viitotun puheen kouluttajille, viittomakielen tulkeille ja tulkkiopiskelijoille.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, tulosten analysointi noudattelee dokumenttianalyysin piirteitä. Tutkimustani varten valmistin suomenkielisen ääninauhoitteen, joka toimi tutkimukseni lähdetekstinä. Viisi viittomakielen tulkkia lupautui tuottamaan tutkimusaineistoa opinnäytetyöhöni. Tulkeille soitettiin ennakkoon valmistettu äänitallenne, jonka he tulkkasivat simultaanisti. Kuvasin tulkkaukset ja analysoin tulkatut tekstit Windows Live –elokuvatyökalun avulla. Poimin tulkatuista teksteistä tulkkien käyttämät viittomakieliset elementit ja vertasin tulkkien käyttämiä ratkaisuja keskenään.
Tutkimukseni mukaan tulkit käyttävät viittomakielisiä elementtejä tulkatessaan suomen kieleltä viitotulle puheelle. Elementit ilmenivät aina samanlaisissa kieliopillisissa konteksteissa ja kaikki tulkit käyttivät määrittelemiäni elementtejä lähes samalla lailla. Opinnäytetyössäni valitsin tarkasteltaviksi elementeiksi paikannuksen, poijut, osoitukset, ilmeet ja pään/vartalon liikkeet, näkökulman- ja roolinvaihdon sekä katseen. Näitä kaikkia elementtejä löytyi tulkatuista teksteistä.
Viittomakielisiä elementtejä käytettiin muun muassa seuraavalla tavalla. Paikannuksen avulla kohteet sijoitettiin viittomatilaan eri puolille. Listapoijurakennetta kaikki tulkit käyttivät listatessaan suositeltavia matkakohteita. Osoituksia käytettiin paikannuksessa sekä puheenaiheen- ja suunnanmerkitsijöinä. Ilmeillä ilmaistiin kysymyslauseita, topiikki-rakennetta ja väritettiin viittomista. Ilmeitä käytettiin erityisesti kuvailevissa kohdissa. Pään liikkeen avulla ilmaistiin myötäilyä ja kieltomuotoja. Vartaloa liikuttamalla tuotettiin roolinvaihtoa sekä kerrottiin aikamuodoista. Roolinvaihdolla ilmaistaan puhujan vaihtumista tai sillä voidaan kuvata ihmisen toimintaa. Katsetta käytettiin paikannuksen yhteydessä sekä viittomisen elävöittäjänä.
Konteksteja, joissa viittomakieliset elementit esiintyivät olivat tässä työssä; kahden kohteen vertailu, luettelot, kuvailevat kohdat, kysymyslauseet, kieltolauseet, puhujan vaihtuminen, tekemisen kuvailu, maantieteellisten suuntien ilmaisu ja aikamuodon ilmaisu.