"Kaksi päätä on parempi kuin yksi" : Kuulevan ja kuuron tulkin välinen vuorovaikutus ja yhteistyö reletulkkaustilanteissa

Abstract

Kuurot tulkit ja kuulevien ja kuurojen tulkkien välinen tiimityöskentely ovat nousseet viittomakielialalla kansainvälisen huomion kohteeksi. Kuulevien ja kuurojen tulkkien välisestä yhteistyöstä ei ole tehty Suomessa tutkimusta ja maailmallakin aihetta on tutkittu hyvin vähän. Maahanmuuttajakuuroille tulkkauksessa yksi käytetty tulkkausmuoto on reletulkkaus, jossa siis kuuleva suomalaisen viittomakielen tulkki ja kuuro kansainvälisen viittomisen tulkki toimivat tulkkiparina. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulkkien välillä on tulkkaustilanteessa, jossa asiakkaana on maahanmuuttajakuuro tai ulkomaalainen kuuro. Toisena tavoitteena on selvittää, mitä kuulevan tulkin olisi hyvä huomioida toimiessaan kuuron kansainvälisen viittomisen tulkin kanssa reletulkkaustilanteessa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se on toteutettu dokumentoitua havainnointia ja teemahaastattelua hyödyntämällä. Tutkimusta varten on kuvattu kolmea kuulevaa ja kolmea kuuroa tulkkia yhteensä kuudessa tulkkaustilanteessa. Lisäksi havainnoinnin tueksi on haastateltu osaa tulkeista lyhyesti tulkkaustoimeksiantojen yhteydessä.

Tutkimus osoittaa, että simultaanissa reletulkkauksessa kuulevat tulkit huomioivat kuuron tulkin lähdetekstiä syöttäessään pitäen katseensa kuurossa tulkissa ja syöttivät uutta tekstiä sitä mukaan, kun kuuro tulkki oli sitä valmis vastaanottamaan. Konsekutiivissa reletulkkauksessa tulkit pitivät katseensa toisissaan heidän välisen tulkkauksensa ajan. Kuulevalle tulkille, jolla oli eniten kokemusta reletulkkauksesta,oli selvästi muodostunut joitakin yhteistyöstrategioita, mikä näkyi muun muassa hänen viittomisensa rytmityksessä. Kuuleva tulkki seurasi tarkasti kuuron tulkin tulkkausta ja huolehti siitä, että kaikki tuli tulkattua, ja nyökkäili myös palautteenomaisesti.

Tutkimuksen valossa voisi sanoa, että kuulevan tulkin tulisi pitää katseensa kuurossa tulkissa (ja kuulevassa asiakkaassa) ja huomioida kuuron tulkin tulkkausprosessi lähdetekstiä syöttäessään. Tulkkien olisi hyvä myös keskustella tulkkaustilannetta ennen muun muassa siitä, miten kuuleva tulkki syöttää lähdetekstiä.

Opinnäytetyön tilaajana toimi Kuurojen Liitto ry. Työn tavoitteena on tuottaa tilaajalle hyödyllistä tietoa reletulkkauksesta maahanmuuttajakuuroille tulkkauksessa. Työstä voivat hyötyä ja saada työkaluja reletulkkaustilanteissa toimimiseen niin tulkkiopiskelijat kuin ammattitulkitkin.

In the field of Sign Language Interpreting the Deaf interpreters and the Deaf-hearing interpreting teams have gotten attention internationally. In Finland there hasn’t been made any research about the cooperation between the Deaf-hearing interpreting teams and in general there is little information available about the subject. When interpreting for the Deaf immigrants one used form of interpreting is relay-interpreting, which means that the hearing Finnish Sign Language interpreter works in cooperation with the Deaf interpreter. The goal of this study is to investigate, what kind of interaction and cooperation there is between the interpreters when interpreting for a Deaf immigrant or a Deaf foreigner customer. The other aim of the study is to investigate, while working with a Deaf International Sign interpreter, what should the hearing interpreter take into consideration.

The study was conducted as a qualitative research and the used research methods were documented observing and theme interviewing. For this thesis work there have been documented six interpreted assignments where there have been working totally three hearing and three Deaf interpreters. Some of the interpreters were also shortly interviewed after the interpreted assignments.

In this thesis it was discovered that in simultaneously relayed interpreting assignments the hearing interpreters were observing and watching the Deaf interpreters interpreting process. They gave more feed of the source message when the Deaf interpreter was ready to receive more of it. In consecutive relayed interpreting the interpreters maintained the eye contact while interpreting the source message to each others. The hearing interpreter who had most experience of working with a Deaf International Sign interpreter had clearly adapted some cooperative strategies, which was noted for example from the rhythm of the interpreter’s signing. The hearing interpreter was also monitoring the Deaf interpreter’s work and was taking care that everything was interpreted and it seemed also that the hearing interpreter was giving feedback by nodding.

Regarding the results of the study it could be said that the hearing interpreter should look the Deaf interpreter (and the hearing customer) and observe the Deaf interpreter’s interpreting process while giving more feed of the source message. Before the given interpreting assignment the interpreters should at least discuss about how the hearing interpreter should feed the source message.

The Finnish Association of the Deaf was the subscriber of this thesis. The aim of this study is to provide the subscriber useful information about relayed interpreting to Deaf immigrants. This thesis will benefit the Sign Language interpreter students as well as the professional Sign Language interpreters and provide them tools when working in relayed interpreting settings.