Syytetty vai syyttäjä? : Näkökulmia viittomakielentulkkien kokemuksiin oikeustulkkauksesta sekä teemahaastattelun toimivuuteen viittomistonkeruumenetelmänä
Rönkkö, Tuuli (2013)
Rönkkö, Tuuli
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036157
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa prosessi- ja rikosoikeuden viittomisto sekä selvittää äidinkieleltään viittomakielisen ja äidinkieleltään suomenkielisen viittomakielentulkin kokemuksia oikeustulkkauksesta. Työn tilaaja oli Viittomakielialan Osuuskunta Via ja työelämäohjaajana oli Ahti Tenhunen. Työssä pohditaan mitä asioita viittomakielentulkin kokevat haasteellisiksi oikeustulkkauksessa sekä kokevatko äidinkieleltään viittomakielinen ja äidinkieleltään suomenkielinen viittomakielentulkki samat asiat haasteellisiksi oikeustulkkauksessa. Tutkielmassa pohditaan myös miten teemahaastattelu toimii viittomistonkeruumenetelmänä.
Työ oli toiminnallinen, eli se koostuu kirjallisesta raportista sekä produktista eli kerätystä viittomistosta. Produkti sisältää 47 prosessi- ja rikosoikeuden viittomaa. Produktilla oli kaksi julkaisutapaa: kerätty viittomisto tulee Viittomakielialan Osuuskunta Vian termipankkiin Internetiin sekä viittomisto on opinnäytetyön kirjallisen raportin liitteenä DVD:nä. Viittomien suomenkieliset määritelmät löytyvät opinnäytetyön liitteestä 1.
Teemahaastatteluilla oli kaksi tavoitetta: kerätä prosessi- ja rikosoikeuden viittomistoa sekä selvittää viittomakielentulkkien kokemuksia oikeustulkkauksesta. Viittomisto kerättiin äidinkieleltään viittomakielisen oikeustieteiden opiskelijan haastattelusta, joka toteutettiin viittomakielentulkin välityksellä. Äidinkieleltään viittomakielisen viittomakielentulkin haastattelu toteutettiin suomen kielellä ja haastateltava vastasi viittomakielellä. Äidinkieleltään suomenkielisen viittomakielentulkin haastattelu toteutettiin kokonaan suomen kielellä.
Opinnäytetyön tuloksista saatiin kolme johtopäätöstä. Ensimmäisenä johtopäätöksenä oli, että oikeustulkkauksessa käytettävä sanasto on haasteellisinta tulkata sekä viittomakielelle että suomen kielelle. Toisena johtopäätöksenä oli, että molemmat viittomakielentulkit kokevat samat asiat haasteellisiksi oikeustulkkauksessa. Kolmantena johtopäätöksenä oli, että teemahaastattelu on toimiva viittomistonkeruumenetelmä.
Produktin viittomat kerättiin vain yhdeltä henkilöltä, joten niitä ei voi yleistää. Viittomakielentulkkien haastattelujen tulokset saatiin kahden henkilön haastattelusta, joten niitäkään ei voi yleistää. Viittomakielentulkit ja viittomakieliset asiakkaat, joilla on Viittomakielialan Osuuskunta Vian termipankkiin oikeudet, voivat katsoa viittomia ja keskustella yhdessä niiden käytöstä ennen tulkkaustilannetta. Muut viittomakielentulkit ja viittomakielen tulkkiopiskelijat voivat käyttää opinnäyteyön liitteenä olevaa DVD:tä apunaan. Viittomakielentulkkien kokemuksista voivat viittomakielentulkit ja viittomakielen tulkkiopiskelijat ottaa vinkkejä oikeustulkkaukseen. Kerättyä viittomistoa ja viittomakielentulkkien kokemuksia voidaan soveltaa tilanteen mukaan.
Työ oli toiminnallinen, eli se koostuu kirjallisesta raportista sekä produktista eli kerätystä viittomistosta. Produkti sisältää 47 prosessi- ja rikosoikeuden viittomaa. Produktilla oli kaksi julkaisutapaa: kerätty viittomisto tulee Viittomakielialan Osuuskunta Vian termipankkiin Internetiin sekä viittomisto on opinnäytetyön kirjallisen raportin liitteenä DVD:nä. Viittomien suomenkieliset määritelmät löytyvät opinnäytetyön liitteestä 1.
Teemahaastatteluilla oli kaksi tavoitetta: kerätä prosessi- ja rikosoikeuden viittomistoa sekä selvittää viittomakielentulkkien kokemuksia oikeustulkkauksesta. Viittomisto kerättiin äidinkieleltään viittomakielisen oikeustieteiden opiskelijan haastattelusta, joka toteutettiin viittomakielentulkin välityksellä. Äidinkieleltään viittomakielisen viittomakielentulkin haastattelu toteutettiin suomen kielellä ja haastateltava vastasi viittomakielellä. Äidinkieleltään suomenkielisen viittomakielentulkin haastattelu toteutettiin kokonaan suomen kielellä.
Opinnäytetyön tuloksista saatiin kolme johtopäätöstä. Ensimmäisenä johtopäätöksenä oli, että oikeustulkkauksessa käytettävä sanasto on haasteellisinta tulkata sekä viittomakielelle että suomen kielelle. Toisena johtopäätöksenä oli, että molemmat viittomakielentulkit kokevat samat asiat haasteellisiksi oikeustulkkauksessa. Kolmantena johtopäätöksenä oli, että teemahaastattelu on toimiva viittomistonkeruumenetelmä.
Produktin viittomat kerättiin vain yhdeltä henkilöltä, joten niitä ei voi yleistää. Viittomakielentulkkien haastattelujen tulokset saatiin kahden henkilön haastattelusta, joten niitäkään ei voi yleistää. Viittomakielentulkit ja viittomakieliset asiakkaat, joilla on Viittomakielialan Osuuskunta Vian termipankkiin oikeudet, voivat katsoa viittomia ja keskustella yhdessä niiden käytöstä ennen tulkkaustilannetta. Muut viittomakielentulkit ja viittomakielen tulkkiopiskelijat voivat käyttää opinnäyteyön liitteenä olevaa DVD:tä apunaan. Viittomakielentulkkien kokemuksista voivat viittomakielentulkit ja viittomakielen tulkkiopiskelijat ottaa vinkkejä oikeustulkkaukseen. Kerättyä viittomistoa ja viittomakielentulkkien kokemuksia voidaan soveltaa tilanteen mukaan.