Korjuri vs. koneketju energiapuunkorjuussa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin korjurien ja koneketjujen välisiä eroja energiapuunkorjuussa. Työssä haluttiin selvittää molempien korjuuratkaisujen hyviä ja huonoja puolia. Tutkimukseen haastateltiin yrittäjiä, joilla oli kokemusta korjurista tai koneketjusta. Arvioitujen kustannus- ja korjuulaskelmien perusteella voitiin tehdä koneiden välisiä kustannus- ja korjuuvertailuja. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin saavuttamaan sellaisia tuloksia, joiden pohjalta voitiin arvioida tutkimuksen korjuukoneiden käyttömahdollisuuksia. Yrittäjien mielestä korjuri sopii yhden miehen yritykseen pienten pääoma- ja siirtokustannuksien ansiosta. Samalla koneella voidaan tällöin hoitaa myös hakkuu ja metsäkuljetus. Korjuri oli korjuukustannuksiltaan parhaimmillaan sellaisella leimikolla, jonka pinta-ala, runkokoko, energiapuukertymät ja -määrät olivat pieniä sekä metsäkuljetusmatka lyhyt. Yrittäjien mielestä koneketjun etu on se, että sillä voidaan tehdä energiapuun lisäksi ainespuuta, minkä ansiosta koneketju ei ole niin riippuvainen energiapuupolitiikasta. Koneketju oli korjuukustannuksiltaan parhaimmillaan sellaisella leimikolla, jonka pinta-ala, runkokoko, energiapuukertymät ja -määrät olivat isoja sekä metsäkuljetusmatka pitkä.

Tämä raportti on yksi Kestävä metsäenergia -hankkeen tutkimuksista. Kestävä metsäenergia -hanke on Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen kolmivuotinen (2011 –2013) hanke. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa metsäenergian tuotannosta, hankinnasta ja käytöstä Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella. Lisäksi tavoitteena on välittää tutkimustietoa ja muuta metsäenergiatietoa alueen toimijoiden tarpeisiin.