Korkeakulttuurin ystävät tapaavat Kustavissa : Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon yleisötutkimus
Puustelli, Pia (2013)
Puustelli, Pia
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066723
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tilaaja on Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikkoa (lyhyesti Kilpi-viikkoa) järjestävä Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. Työn tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon tuotannon kehittämisessä parantamalla tapahtuman markkinoinnin tehokuutta nykyisissä yleisösegmenteissä, löytämällä keinoja tavoittaa uusia yleisöjä, kehittämällä ohjelmistoa ja oheispalveluja yleisön toiveiden mukaisesti ja antamalla tutkittua tietoa pohjaksi tapahtuman ns. sponsorointikortin tekemiseen, jonka avulla yritysyhteistyötä voidaan kehittää.
Tavoite pyrittiin saavuttamaan vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen on tapahtuman yleisöprofiili ja mahdolliset erilaiset kohdeyleisöt? 2) Miten hyvin kävijät on tavoitettu tapahtuman markkinoinnissa ja mitkä kanavat ovat toimineet parhaiten? 3) Kuinka tyytyväinen yleisö on ohjelman rakenteeseen ja sisältöihin, tapahtuman oheispalveluihin ja järjestelyihin sekä lippujen hintoihin? 4) Millaisia kehittämistoiveita yleisöllä on markkinoinnissa, ohjelmassa sekä oheispalveluissa ja järjestelyissä?
Opinnäytetyöni ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa tietoa Kustavin kirjallisuusyhdistyksen käyttöön ja hyödynnettäväksi sen toiminnan kehittämisessä. Kulttuurialan kannalta yleisesti oli mielenkiintoista selvittää miten pienen kulttuuritapahtuman yleisöprofiili muodostuu ja miten kohdeyleisöt tavoitetaan hyvin pienillä markkinointiresursseilla. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa muitakin pieniä tapahtumia tuottavia tahoja kehittämään toimintaansa.
Pienten paikallisten kulttuuritapahtumien yleisöjä ei ole aiemmin juuri tutkittu, eikä kirjallisuustapahtumien yleisötutkimuksia ole tehty. Yleisötutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet vahvasti kulttuurilaitosten (museot, teatterit) kävijöiden ja ei-kävijöiden tutkimiseen sekä tapahtumien osalta suurten festivaalien yleisöjen tutkimukseen. Yleisötutkimukset ovat myös maantieteellisesti keskittyneet vahvasti pääkaupunkiseudulle. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon yleisötutkimus tuotti siis tietoa uudelta alueelta kulttuuriyleisöjen tutkimuksen alalla.
Vastaukset opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin kerättiin strukturoidun kävijäkyselyn avulla. Kysely-lomakkeessa oli myös avoimia kysymyksiä, joilla kerättiin vastaajilta avointa palautetta ja kehittämistoiveita. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin pääosin kvantitatiivista analyysiä. Avoimin kysymyksin kerätyt kehittämisideat ja muut palautteet käsiteltiin osittain Webropolin tekstianalyysityökalulla ja osittain ryhmittelemällä niitä manuaalisesti sisällön mukaan.
Kilpi-viikon yleisö oli selvästi naisvaltaista, suurimmaksi osaksi iältään yli 50-vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja hyvin aktiivisesti kulttuuria harrastavia. Lisäksi yleisöstä karkeasti noin puolet oli Kustavin kesäasukkaita. Valtaosalle kävijöistä tapahtuma oli tuttu ja tapahtuman markkinointi tavoitti hyvin nämä vakiokävijät. Markkinoinnin kehittämisessä tavoitteena tuleekin olla erityisesti uusien yleisöryhmien tavoittaminen. Yleisö oli melko tyytyväistä Kilpi-viikon tiedottamiseen ja tapahtuman järjestelyihin. Tapahtuman ehdoton vahvuus oli ohjelma, johon vastaajat olivat erityisen tyytyväisiä. Ohjelma ja esiintyjät toimivat myös tärkeänä syynä osallistua tapahtumaan. Myös yleisön mielikuvat tapahtumasta olivat hyvin positiivisia.
Tavoite pyrittiin saavuttamaan vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen on tapahtuman yleisöprofiili ja mahdolliset erilaiset kohdeyleisöt? 2) Miten hyvin kävijät on tavoitettu tapahtuman markkinoinnissa ja mitkä kanavat ovat toimineet parhaiten? 3) Kuinka tyytyväinen yleisö on ohjelman rakenteeseen ja sisältöihin, tapahtuman oheispalveluihin ja järjestelyihin sekä lippujen hintoihin? 4) Millaisia kehittämistoiveita yleisöllä on markkinoinnissa, ohjelmassa sekä oheispalveluissa ja järjestelyissä?
Opinnäytetyöni ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa tietoa Kustavin kirjallisuusyhdistyksen käyttöön ja hyödynnettäväksi sen toiminnan kehittämisessä. Kulttuurialan kannalta yleisesti oli mielenkiintoista selvittää miten pienen kulttuuritapahtuman yleisöprofiili muodostuu ja miten kohdeyleisöt tavoitetaan hyvin pienillä markkinointiresursseilla. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa muitakin pieniä tapahtumia tuottavia tahoja kehittämään toimintaansa.
Pienten paikallisten kulttuuritapahtumien yleisöjä ei ole aiemmin juuri tutkittu, eikä kirjallisuustapahtumien yleisötutkimuksia ole tehty. Yleisötutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet vahvasti kulttuurilaitosten (museot, teatterit) kävijöiden ja ei-kävijöiden tutkimiseen sekä tapahtumien osalta suurten festivaalien yleisöjen tutkimukseen. Yleisötutkimukset ovat myös maantieteellisesti keskittyneet vahvasti pääkaupunkiseudulle. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon yleisötutkimus tuotti siis tietoa uudelta alueelta kulttuuriyleisöjen tutkimuksen alalla.
Vastaukset opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin kerättiin strukturoidun kävijäkyselyn avulla. Kysely-lomakkeessa oli myös avoimia kysymyksiä, joilla kerättiin vastaajilta avointa palautetta ja kehittämistoiveita. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin pääosin kvantitatiivista analyysiä. Avoimin kysymyksin kerätyt kehittämisideat ja muut palautteet käsiteltiin osittain Webropolin tekstianalyysityökalulla ja osittain ryhmittelemällä niitä manuaalisesti sisällön mukaan.
Kilpi-viikon yleisö oli selvästi naisvaltaista, suurimmaksi osaksi iältään yli 50-vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja hyvin aktiivisesti kulttuuria harrastavia. Lisäksi yleisöstä karkeasti noin puolet oli Kustavin kesäasukkaita. Valtaosalle kävijöistä tapahtuma oli tuttu ja tapahtuman markkinointi tavoitti hyvin nämä vakiokävijät. Markkinoinnin kehittämisessä tavoitteena tuleekin olla erityisesti uusien yleisöryhmien tavoittaminen. Yleisö oli melko tyytyväistä Kilpi-viikon tiedottamiseen ja tapahtuman järjestelyihin. Tapahtuman ehdoton vahvuus oli ohjelma, johon vastaajat olivat erityisen tyytyväisiä. Ohjelma ja esiintyjät toimivat myös tärkeänä syynä osallistua tapahtumaan. Myös yleisön mielikuvat tapahtumasta olivat hyvin positiivisia.