Mediakasvatus nuorisotyössä - nyt ja tulevaisuudessa : Kartoitus mediakasvatuksen tilasta suomalaisen nuorisotyön kentällä
Kauppinen, Anna (2013)
Kauppinen, Anna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310340
Tiivistelmä
Opinnäytteenä kartoitettiin nuorisotyön mediakasvatuksellisia tarpeita ja tilaa, sen muotoja ja kehittämisalueita valtakunnallisesti sekä minkälaista tukea mediakasvatuksen toteuttamiseen nuorisotyössä tarvitaan – nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka mediakasvatus on ollut tapetilla useiden vuosien ajan, tällä hetkellä ei täysin tiedetä kuka tekee mediakasvatuksen parissa mitäkin, mistä nuorisotyöhön suunnattua mediakasvatus materiaaleja löytää ja/tai ketkä materiaaleja käyttävät. Se, tavoittaako ja palveleeko materiaalit todella nuorisotyöntekijöitä, ja helpottavatko ne arjen työtä, siitä ei ole juurikaan tutkittua tietoa nuorisotyönkentällä. Tästä tiedonpuutteesta syntyi idea toteuttaa kartoitustutkimus, jossa asiaa selvitetään.
Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Kartoitus toteutettiin internet-kyselynä syksyllä 2012. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 145 nuorten parissa työskentelevää. Ensisijaisesti kysely kohdennettiin Suomen suurimpien kaupunkien nuorisotoimiin (Kanuuna-verkosto, 25kpl).
Kartoituksen vastaajista vähintään 2/3 hyödyntää mediakasvatustyössään internettiä, printtiä, elokuvia, pelejä ja valokuvia. Nuorisotyöntekijöiden ikä ja sukupuoli vaikuttavat jonkin verran mediakasvatuksen toteuttamistapoihin. Nuorisotyöntekijät toivoivat hyvin monipuolisesti erilaisia menetelmiä mediakasvatustyönsä tueksi. Parhaimmat väylät nuorisotyöntekijöille suunnatussa markkinoinnissa ja tiedotuksessa ovat sanomalehdet ja ammatilliset aikakauslehdet, Google, Allianssi, facebook, sähköposti, verkostot/palaverit ja työkaverin kautta saatu tieto. Vastaajista puolet koki mediakasvatuksen osaksi omaa työtään.
Työn tilaajina ovat Sanomalehtien Liitto ja Aikakausmedia. Tilaajat saivat kartoituksen avulla tietoa (toimenpidesuositukset), mitä heidän tulisi huomioida tuottaessaan mediakasvatuksellista materiaalia nuorisotyöhön, miten se tulee kentälle tarjota sekä mihin heidän kannattaa tulevaisuudessa panostaa. Kartoituksen tulokset ovat valtakunnallisesti myös koko nuorisotyöalan hyödynnettävissä.
Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Kartoitus toteutettiin internet-kyselynä syksyllä 2012. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 145 nuorten parissa työskentelevää. Ensisijaisesti kysely kohdennettiin Suomen suurimpien kaupunkien nuorisotoimiin (Kanuuna-verkosto, 25kpl).
Kartoituksen vastaajista vähintään 2/3 hyödyntää mediakasvatustyössään internettiä, printtiä, elokuvia, pelejä ja valokuvia. Nuorisotyöntekijöiden ikä ja sukupuoli vaikuttavat jonkin verran mediakasvatuksen toteuttamistapoihin. Nuorisotyöntekijät toivoivat hyvin monipuolisesti erilaisia menetelmiä mediakasvatustyönsä tueksi. Parhaimmat väylät nuorisotyöntekijöille suunnatussa markkinoinnissa ja tiedotuksessa ovat sanomalehdet ja ammatilliset aikakauslehdet, Google, Allianssi, facebook, sähköposti, verkostot/palaverit ja työkaverin kautta saatu tieto. Vastaajista puolet koki mediakasvatuksen osaksi omaa työtään.
Työn tilaajina ovat Sanomalehtien Liitto ja Aikakausmedia. Tilaajat saivat kartoituksen avulla tietoa (toimenpidesuositukset), mitä heidän tulisi huomioida tuottaessaan mediakasvatuksellista materiaalia nuorisotyöhön, miten se tulee kentälle tarjota sekä mihin heidän kannattaa tulevaisuudessa panostaa. Kartoituksen tulokset ovat valtakunnallisesti myös koko nuorisotyöalan hyödynnettävissä.