Yhteistyötä vai kumppanuutta? : kokemuksia Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyöstä Bosnia ja Hertsegovinassa

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään Humanistisen ammattikorkeakoulun tekemää kansainvälistä yhteistyötä Bosnia ja Hertsegovinan Tuzlassa sijaitsevien kahden järjestön, Amica Educan ja Zemlja Djecen kanssa. Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, miten yhteistyö on koettu eri osapuolten välillä ja miten sitä voisi parantaa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Haastateltavina oli yhteistyössä mukana olleita toimijoita Tuzlasta sekä opiskelijoita että lehtoreita Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Aineisto kerättiin Bosnia ja Hertsegovinassa keväällä 2009 ja Suomessa syksyllä 2009.

Tutkimuksen mukaan yhteistyö koettiin positiivisena ja hyödyllisenä kaikille osapuolille. Yhteistyöstä oli opittu paljon ja sen tulevaisuus nähtiin valoisana. Yhteistyössä havaittiin myös paljon kehitettävää. Yhteistyön koettiin olleen yksipuolista, koska työtä oli tehty ainoastaan Bosnia ja Hertsegovinassa, ja bosnialaisten tarpeita ja näkökulmia ei osattu ottaa riittävästi huomioon. Osapuolilla havaittiin olevan puutteellisia tietoja toisistaan.

Opiskelijoiden perehdyttämisessä oli havaittu puutteita, ja bosnialaisten mielestä HUMAKissa voitaisiin määritellä tarkemmin, mitä opintoja Bosniassa suoritetaan. Opiskelijoiden kokemuksia ei koettu osattavan ottaa huomioon riittävästi HUMAKin kansainvälisessä toiminnassa.

Yhteistyön tulevaisuuden kannalta koettiin olevan tärkeää luoda laajempi yhteistyö työryhmä, jotta yhteistyö ei olisi niin paljon yksittäisten henkilöiden varassa. Yhteistyössä koettiin olevan arvioivan tapaamisen aika, jotta yhteistyötä voitaisiin kehittää. Yhteistyön toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.

This thesis studies HUMAK's co-operation with two organizations Amica Educa and Zemlja Djece in city of Tuzla in Bosnia and Herzegovina. The aim of the thesis is to find out the affection's of the co-operation to its participants and how the co-operation could be improved.

The data was collected in Bosnia and Herzegovina in Spring 2009 and in Finland during Autumn 2009 with qualitative methods by using interviews and participatory observation. The interviewees included participants in the co-operation in Tuzla and lecturers and student's of HUMAK.

According to research the co-operation had seen useful and it had had positive affection to all of it's participants. Many things had been learned during the co-operation and the future of the co-operation was seen bright. There were also things that needed to be improved. The co-operation was one sided because the co-operation only took place in Bosnia and Herzegovina. The view of the Bosnian counterparts was poorly taken into account. The participants had inadequate knowledge from each other.

The students suffered from inadequate orientation from HUMAK to work in Tuzla. Bosnians saw that HUMAK could do more planning concerning the students work in Bosnia and Herzegovina. The experiences of the students were adversely taken accounted in the field of internationalism in HUMAK.

The thesis shows that to improve the co-operation it is necessary to create a co-operation body so the co-operation wouldn't be so dependent on just few persons as it has been so far. There was a mutual wish that the co-operation would continue in the future.