Ihanteellisen koulunuorisotyön jäljillä : Joensuun Lyseon peruskoulun näkemyksiä ja toiveita koulunuorisotyöhön
Breiling, Linnea (2013)
Breiling, Linnea
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100315810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100315810
Tiivistelmä
Yhteiskunnassamme pyritään jatkuvasti keksimään uusia keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulunuorisotyön avulla taataan oppilaiden hyvinvointi yhdistämällä koulun ja nuorisotyön voimavarat siellä, missä nuoret viettävät suuren osan ajastaan. Koulunuorisotyötä pyritään vakiinnuttamaan niin erilaisten kokeilujen, hankkeiden kuin tutkimusten avulla eri puolilla Suomea. Se on muodostunut keskeiseksi aiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nuorisotyön ammattialalla viimeisten vuosien aikana. Opinnäytetyöni tilaajana toimi Joensuun Lyseon peruskoulu, jossa koulunuorisotyötä on toteutettu vuodesta 2010.
Opinnäytetyöni tavoite oli tehdä näkyväksi niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin näkemyksiä siitä, millaista koulunuorisotyön koetaan olevan tällä hetkellä ja millaista se voisi parhaimmillaan olla. Tarkoitukseni oli tuoda esille myös koulunuorisotyöhön liittyviä kriittisiä näkemyksiä sekä marginaaliin jäävien oppilaiden ääniä.
Tutkin aihetta kvantitatiivisin menetelmin kyselylomakkeiden avulla. Aineisto on kerätty Webropol-palvelussa tehdyn internetkyselyn avulla. Vastaajilla on ollut mahdollisuus tarkentaa vastauksiaan omin sanoin, mikä tuo myös laadullista näkökulmaa aineistooni.
Työni keskeisiä tuloksia on, että suurin osa oppilaista ja koulun henkilökunnasta näkee koulunuorisotyön varsin tarpeellisena työmuotona. Moniammatillisuus on tulosten mukaan tervetullutta kouluun, sillä se mahdollistaa kouluun sellaisia toimia, jotka ensinnäkin piristävät oppilaiden koulupäivää ja toiseksi vapauttavat opettajaresurssit opetustehtäviin.
Vastaajien peräänkuuluttama koululähtöisyyttä on vielä kehitettävä. Kaikki oppilaat eivät koe sen toimintoja omakseen eivätkä osallistu sen toimintaan. Kehitettävää koulunuorisotyössä on tulosten mukaan tiedonkulku koulunuorisotyöntekijän ja oppilaiden, kuin myös koulun henkilökunnan välillä.
Tarkoituksenani ei ollut luoda mallia ihanteellisesta koulunuorisotyöstä, vaan pikemminkin löytää periaatteita, joilla koulunuorisotyötä tulisi rakentaa. Tämän vuoksi toivon, että opinnäytetyöni antaa työkaluja koulunuorisotyön toteuttajille ja kehittäjille niin Joensuun alueella kuten muuallakin Suomessa.
Opinnäytetyöni tavoite oli tehdä näkyväksi niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin näkemyksiä siitä, millaista koulunuorisotyön koetaan olevan tällä hetkellä ja millaista se voisi parhaimmillaan olla. Tarkoitukseni oli tuoda esille myös koulunuorisotyöhön liittyviä kriittisiä näkemyksiä sekä marginaaliin jäävien oppilaiden ääniä.
Tutkin aihetta kvantitatiivisin menetelmin kyselylomakkeiden avulla. Aineisto on kerätty Webropol-palvelussa tehdyn internetkyselyn avulla. Vastaajilla on ollut mahdollisuus tarkentaa vastauksiaan omin sanoin, mikä tuo myös laadullista näkökulmaa aineistooni.
Työni keskeisiä tuloksia on, että suurin osa oppilaista ja koulun henkilökunnasta näkee koulunuorisotyön varsin tarpeellisena työmuotona. Moniammatillisuus on tulosten mukaan tervetullutta kouluun, sillä se mahdollistaa kouluun sellaisia toimia, jotka ensinnäkin piristävät oppilaiden koulupäivää ja toiseksi vapauttavat opettajaresurssit opetustehtäviin.
Vastaajien peräänkuuluttama koululähtöisyyttä on vielä kehitettävä. Kaikki oppilaat eivät koe sen toimintoja omakseen eivätkä osallistu sen toimintaan. Kehitettävää koulunuorisotyössä on tulosten mukaan tiedonkulku koulunuorisotyöntekijän ja oppilaiden, kuin myös koulun henkilökunnan välillä.
Tarkoituksenani ei ollut luoda mallia ihanteellisesta koulunuorisotyöstä, vaan pikemminkin löytää periaatteita, joilla koulunuorisotyötä tulisi rakentaa. Tämän vuoksi toivon, että opinnäytetyöni antaa työkaluja koulunuorisotyön toteuttajille ja kehittäjille niin Joensuun alueella kuten muuallakin Suomessa.