QR-koodit museossa : Suomen valokuvataiteen museon palvelun kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen valokuvataiteen museo Helsingissä. Työssä kehittämisen kohteena olivat museokävijöille tarjottavat QR-koodipalvelut.

QR-koodi on neliönmuotoinen kuvake, jota hyödynnetään mobiililaitteilla kuten älypuhelimella. Lukemalla eli skannaamalla koodin laiteen internet-selaimeen avautuu koodiin määriteltyä sisältöä. Työssä QR-koodeja hyödynnettiin museossa asettamalla niitä taideteosten viereen, ja kävijöille tarjottiin näin yksi tapa saada lisätietoa teoksista. Aiheeseen johdatellaan mobiilin internetin ajan ilmiöiden sekä museoissa tapahtuvan oppimisen käsitysten kautta.

Opinnäytetyön tavoitteina oli järjestää museoiden edustajille suunnattu keskustelutilaisuus QR-koodeista, kerätä tietoa aiheesta museokävijöiltä ja lopulta tuottaa kehittämisehdotuksia tilaajan tulevia QR-koodipalveluita varten. Työssä toteutettiin Suomen valokuvataiteen museolle kaksi QR-koodipalvelua näyttelyihin: kymmenen äänikertomuksen ääniopas vuoden 2013 lopun näyttelyyn sekä tekstipainotteinen lisätietopalvelu vuoden 2014 alun näyttelyihin. Palvelut toteutti alan yritys Skanhai Oy, jonka lisäksi palveluista saatiin käyttäjätietoa Google Analytics -sivuston avulla. Molempia palveluita käytti museokävijöistä alle viisi prosenttia.

Museoiden edustajille suunnattu keskustelutilaisuus järjestettiin helmikuussa 2014. Tilaisuudessa syntyi keskustelua mm. QR-koodeista museon ulkopuolelle sijoitettuina, QR-koodien käyttötottumuksista, niiden teknisistä ominaisuuksista sekä toteutuksen resurssikysymyksistä.

Kävijöiltä saatavan tiedon keräämiseen käytettiin haastatteluita ja havainnointia. Kävijöiden avulla pyrittiin saamaan tietoa mm. siitä, miten museoympäristön QR-koodeihin suhtaudutaan ja miten tietoa hyödynnetään näyttelytilassa. Työssä haastateltiin 24 museokävijää ja havainnoitiin 40 kävijää. Havainnoinneista pääteltiin, että näyttelyn perinteisiä seinätekstejä ja paperisia tulosteita luetaan aktiivisesti, eikä näitä tapoja kannata korvata QR-koodeilla. Haastatellut kävijät suhtautuivat pääosin positiivisesti tai neutraalisti QR-koodeihin museossa ja hieman yli puolet vastaajista oli kiinnostunut hyödyntämään niitä museossa jatkossa.

Museolle tuotetut kehittämisehdotukset liittyivät näyttelyn QR-koodeista viestimiseen, sisältöön ja lisäksi annettiin muutamia muita ideoita tuleviin palveluihin. Kehittämisehdotuksena esiteltiin myös näkökulma, jossa QR-koodin käyttöä voitaisiin tehdä laajemmin tunnetuksi eri museoiden yhteistyön keinoin.

Työn aihe on ajankohtainen ja QR-koodeja voidaan hyödyntää kaikenlaisissa museoissa. Tässä työssä museokävijöiltä saatua tietoa tulee kuitenkin hyödyntää muualla varovaisemmin, sillä työssä ei toteutettu tutkimusta, josta voitaisiin tehdä yleispätevämpiä päätelmiä. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin ja yhteistyöhön tilaajan ja Skanhai Oy:n kanssa oltiin tyytyväisiä.

Subscriber for this thesis was Finnish Museum of Photography at Helsinki. Target was to develop QR code services available for the museum visitors.

QR code is a square pattern which is commonly used with a mobile device. Scanning a QR code will open pre-defined content in the mobile device's Internet browser. At the Finnish Museum of Photography, QR codes were used to provide more information about an art work by placing them nearby. The thesis topic is talked into mobile Internet phenomena, as well as learning in museums through.

Goals for this thesis was to arrange a seminar for museum representatives in Finland, to collect information related to QR codes from museum visitors and to make development proposals for subscriber’s future QR code services. Two QR code services were created for the Finnish Museum of Photography: 10 track audio guide for the end of the 2013 exhibition and text based information service for the exhibition at the beginning of 2014. These services were provided by a local company Skanhai Ltd. Google Analytics was used to track user actions at the QR code service. Utilization for both of the services was under 5 percent compared to total amount of museum visitors.

The seminar held for the museum representatives took place in February 2014. At the event there were discussion about placing QR codes outside of the museum environment, QR code usage assumptions, QR codes’ technical capabilities and the need of human and economical resources for creating QR code services.

The methods for collecting information from visitors were interviews and observation. People interviewed and observed helped to get more information on how QR codes are viewed in the museum environment and how information is used in the exhibition space. 24 visitors were interviewed and 40 were observed. Of observations, it was concluded that the traditional exhibition wall texts and paper prints are read actively, and these methods should not be replaced with QR codes. Interviewed visitors reacted mostly positive or neutral QR codes in museum environment, and just over half of the respondents were interested in using them in the future.

Development proposals related to the exhibition of QR codes for communication, content, and also offered a few other ideas for future services. One of the development proposals was a point of view, in which the use of a QR code could be made more widely known in various museums cooperation.

The subject of this thesis is topical and QR codes can be used in all kind of museums. Information collected from the museum visitors should be applied carefully in other use environments because there was no actual research, which could be used to make more universal conclusions. Goals set for this thesis were achieved and cooperation with the subscriber and service provider Skanhai Ltd were satisfying.