Alkutoimet rikoshyödyn pysäyttämiseksi : tietoverkkoavusteiset rikokset
Härkönen, Toni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073160
Tiivistelmä
Tietoverkkoa hyödyntäen tehdyt petosrikokset alkavat olla kansalaisten arkipäivää ja sen myötä niihin liittyvät poliisille tulevat ilmoitukset ovat kasvamaan päin. Kyse on kyberrikollisuuden muodosta, jolle jokainen meistä voi altistua. Kyseessä on myös useimmiten kansainvälinen ja järjestäytynyt rikollisuus.
Kyberrikoksia tutkittaessa poliisi tarvitsee erikoisosaamista sekä nopeita toimia. Pääpaino poliisin toiminnassa tämän tyyppisissä rikoksissa on yleensä rikoshyödyn pysäyttäminen ja palautus asianomistajalle. Digitalisaation mukanaan tuomat asiat kuten anonymiteetti ja kybervaluutat tuovat omat haasteensa poliisille. Esimerkiksi asianomistajan viivyttely ilmoituksen tekemisessä poliisille voi aiheuttaa sen, että häneltä huijatut varat ovat kadonneet ja jäljet kylmenneet poliisin tavoittamattomiin.
Rikoshyödyn pysäyttämisessä ja varojen palauttamisessa avainsana on aika. Alkutoimiin kuuluu erinäisiä pankkitiedusteluita, poliisin sisällä olevien resurssien käyttöä kansainväliseen yhteistyöhön ja syyttäjän kanssa tehtävä yhteistyö. Jotta rikoshyöty saadaan minimoitua, askelmerkkien on oltava selvillä jo alusta lähtien, jotta niiden selvittämiseen ei mene ylimääräistä aikaa.
Ylimääräistä aikaa voi kulua, koska rikoshyödyn pysäyttäminen ja sen palautus oikealla tavalla vaatii useampaan lakiin tutustumista. Oman näkökulman asiaan tuovat Euroopan unionin asetukset, jotka ovat jäsenmaita velvoittavia. Onneksi jäsenmaiden kansallinen lainsäädäntö on hyvin pitkälle säädet-ty vastaamaan Euroopan unionin asetuksia. Euroopan unionin asetuksilla myös tavoitellaan yhtenäistä linjaa toimivaltaisille viranomaisille sekä pyritään rikoshyödyn minimoimiseen ja sen vaivatto-maan palauttamiseen asianomistajalle.
Opinnäytetyön liitteenä oleva produkti on poistettu tästä versiosta Julkisuuslain 24:1 § 5 kohdan perusteella.
Kyberrikoksia tutkittaessa poliisi tarvitsee erikoisosaamista sekä nopeita toimia. Pääpaino poliisin toiminnassa tämän tyyppisissä rikoksissa on yleensä rikoshyödyn pysäyttäminen ja palautus asianomistajalle. Digitalisaation mukanaan tuomat asiat kuten anonymiteetti ja kybervaluutat tuovat omat haasteensa poliisille. Esimerkiksi asianomistajan viivyttely ilmoituksen tekemisessä poliisille voi aiheuttaa sen, että häneltä huijatut varat ovat kadonneet ja jäljet kylmenneet poliisin tavoittamattomiin.
Rikoshyödyn pysäyttämisessä ja varojen palauttamisessa avainsana on aika. Alkutoimiin kuuluu erinäisiä pankkitiedusteluita, poliisin sisällä olevien resurssien käyttöä kansainväliseen yhteistyöhön ja syyttäjän kanssa tehtävä yhteistyö. Jotta rikoshyöty saadaan minimoitua, askelmerkkien on oltava selvillä jo alusta lähtien, jotta niiden selvittämiseen ei mene ylimääräistä aikaa.
Ylimääräistä aikaa voi kulua, koska rikoshyödyn pysäyttäminen ja sen palautus oikealla tavalla vaatii useampaan lakiin tutustumista. Oman näkökulman asiaan tuovat Euroopan unionin asetukset, jotka ovat jäsenmaita velvoittavia. Onneksi jäsenmaiden kansallinen lainsäädäntö on hyvin pitkälle säädet-ty vastaamaan Euroopan unionin asetuksia. Euroopan unionin asetuksilla myös tavoitellaan yhtenäistä linjaa toimivaltaisille viranomaisille sekä pyritään rikoshyödyn minimoimiseen ja sen vaivatto-maan palauttamiseen asianomistajalle.
Opinnäytetyön liitteenä oleva produkti on poistettu tästä versiosta Julkisuuslain 24:1 § 5 kohdan perusteella.