Luovuttaminen kannattaa aina : Käännöstyö Veripalvelun internetsivuille sanastotyötä hyödyntäen

Abstract

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tuotettiin viittomakielinen käännös ohjeistuksesta verenluovuttajalle. Työn tilaaja oli Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Veripalvelulla ei aiemmin ole ollut viittomakielistä materiaalia, joten lähtötekstiin pyrittiin kokoamaan tärkeimpiä verenluovuttajaa koskevia ohjeistuksia ja vaatimuksia.

Kaikkea verenluovutukseen liittyvää termistöä ei löytynyt virallisista lähteistä viittomakielellä tuotettuna, joten käännöstyöhön yhdistettiin sanastonkeruu. Teemahaastattelun avulla kerätystä termistöstä koottiin pienimuotoinen sanasto, jota hyödynnettiin käännösprosessissa.

Sanastotyön lisäämisen myötä päädyttiin tutkimaan havainnoimalla omia kokemuksia, onko käännöstä hyödyllistä lähteä tekemään sanastotyön kautta ja kuinka sanastotyössä kerätyt termit ja viittomaratkaisut saadaan sujuvaksi osaksi asiatyylistä käännöstekstiä. Tutkimuskysymykset olivat ”Mitä etuja ja haittoja on sanastotyön käyttämisessä käännösprosessin osana?” sekä ”Kuinka sovittaa sanastotyön avulla kerätyt viittomat ja viittomakokonaisuudet käännöksen asiatyyliin sopivalla tavalla?” Tulokset painottavat, että kattavan sanastotyön tekeminen ei ole yhtä hyödykästä, kuin tehokas teemahaastattelu. Lisäksi käännettäessä vieraalle kielelle, on ilmaisujen tyyliin sopimisen arvioiminen haastavaa ja apuna tulee käyttää natiiveja kielenkäyttäjiä. Tästä työstä on hyötyä, kun tehdään käännöstä aiheesta, jonka termistöä ei löydy olemassa olevista virallisista lähteistä.

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Veripalvelun välisen yhteistyön myötä opiskelijoilla on mahdollisuus myös tulevaisuudessa tuottaa Veripalvelulle viittomakielisiä käännöksiä. Viittomakieliset käännökset kehittävät Veripalvelun palvelua ja lisäävät esteettömyyttä tuodessaan palvelun paremmin myös viittomakielisten tietoon. Viittomakielinen käännösteksti lisätään Veripalvelun internetsivuille kevään 2014 aikana.

The aim of this functional thesis was to translate general criteria for donating blood and generic information of what blood donation is from Finnish to Finnish Sign Language. The subscriber did not offer any information on Finnish Sign Language, so we tried to gather the most important information into our translation.

The Finnish Sign Language lacks the signs for blood donation, so we collected signs for this subject by doing an interview with deaf people. After the interview, we focused on translating and tried to solve the problem of how to input collected signs so that they would match the text-type. Our research questions were:

1. How to adapt signs collected via interview into a translation’s text-type?

2. What are the advantages and disadvantages of doing a translation based on the signs collected via interview?

By doing this translation we created a new possibility for co-operation between HUMAK students and Finnish Red Cross Blood Service. Blood Service is now able to provide information in Finnish Sign Language and this improves accessibility for deaf people in their own first language. The results are verifying that, collecting signs by interview is a time and energy consuming process and its benefits can be achieved by doing a lighter theme-interview. Text-type research on Finnish Sign Language is still at the start, so for translators, whose first language is Finnish, it is hard to tell when a sign is a fitting one for the text-type and when it is not. The translation will be added to Blood Service’s internet-site during the spring 2014.