Käsikirja harjoittelijalle ja ohjaajalle : case: Logomo
Ajakainen, Kaisa (2014)
Ajakainen, Kaisa
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086437
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite on kehittää tilaajaorganisaation harjoittelijoiden perehdytystä työhön - ja samalla hiljaisen tiedon siirtämistä eteenpäin työyhteisön uudelle jäsenelle, harjoittelijalle. Konkreettinen lopputuote on kaksiosainen käsikirja, jossa on osuutensa sekä harjoittelijan ohjaajalle Logomossa että harjoittelijalle. Kaksiosainen käsikirja perehdyttää harjoittelijan Logomon toimintamalleihin ja työtehtäviin sekä antaa ohjaajalle neuvoja ja käytäntömalleja liittyen hänen uuteen rooliinsa harjoittelijan ohjaajana.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty toiminnallista ja tutkimuksellista kehittämistyötä. Konkreettinen lopputuote, käsikirja, on muodostunut nojaten teoriaan ja tutkimusmenetelmillä saatuun materiaaliin. Vertaisarvioinnilla, kyselytutkimuksella, haastattelulla ja havainnoinnilla on kerätty aineistoa, jota analysoimalla käsikirja on muodostettu. Usean eri tutkimusmenetelmän käyttäminen kehittämistyön eri vaiheissa vahvistaa saatujen tulosten vakuuttavuutta. Laadullisilla tutkimusmenetelmillä saavutettuja tietoja ja tuloksia on mahdollista soveltaa käytäntöön myös muissa organisaatioissa – niin kulttuurialalla kuin myös muissa yhteisöissä, joista vastaavanlainen käsikirja vielä puuttuu. Opinnäytetyö käsittelee hyvän käsikirjan ominaisuuksia, rakennetta ja sisältöä perehdyttämisen teoriaan pohjaten.
Logomossa on jatkuvasti useita harjoittelijoita ja suuren tietomäärän siirtyminen uusille harjoittelijoille on koettu haasteena. Kaksiosainen käsikirja tarjoaa ratkaisun perehdyttämällä sekä harjoittelijan että ohjaajan: Hiljainen tieto siirtyy eteenpäin käsikirjan avulla. Vastaavanlaista käsikirjaa Logomolla ei aikaisemmin ole ollut käytössä. Käsikirjan harjoittelijalle suunnatun osuuden käyttömahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan alkuperehdyttämiseen, vaan se toimii apuna, ohjenuorana ja tietopakettina läpi harjoittelun. Samaten ohjaajan osuus kokoaa yhteen toimintaohjeita harjoittelujakson ajalta, sitä ennen ja sen jälkeen.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty toiminnallista ja tutkimuksellista kehittämistyötä. Konkreettinen lopputuote, käsikirja, on muodostunut nojaten teoriaan ja tutkimusmenetelmillä saatuun materiaaliin. Vertaisarvioinnilla, kyselytutkimuksella, haastattelulla ja havainnoinnilla on kerätty aineistoa, jota analysoimalla käsikirja on muodostettu. Usean eri tutkimusmenetelmän käyttäminen kehittämistyön eri vaiheissa vahvistaa saatujen tulosten vakuuttavuutta. Laadullisilla tutkimusmenetelmillä saavutettuja tietoja ja tuloksia on mahdollista soveltaa käytäntöön myös muissa organisaatioissa – niin kulttuurialalla kuin myös muissa yhteisöissä, joista vastaavanlainen käsikirja vielä puuttuu. Opinnäytetyö käsittelee hyvän käsikirjan ominaisuuksia, rakennetta ja sisältöä perehdyttämisen teoriaan pohjaten.
Logomossa on jatkuvasti useita harjoittelijoita ja suuren tietomäärän siirtyminen uusille harjoittelijoille on koettu haasteena. Kaksiosainen käsikirja tarjoaa ratkaisun perehdyttämällä sekä harjoittelijan että ohjaajan: Hiljainen tieto siirtyy eteenpäin käsikirjan avulla. Vastaavanlaista käsikirjaa Logomolla ei aikaisemmin ole ollut käytössä. Käsikirjan harjoittelijalle suunnatun osuuden käyttömahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan alkuperehdyttämiseen, vaan se toimii apuna, ohjenuorana ja tietopakettina läpi harjoittelun. Samaten ohjaajan osuus kokoaa yhteen toimintaohjeita harjoittelujakson ajalta, sitä ennen ja sen jälkeen.