Yhteydenpitorajoitusten omaavien vankien kokemukset tutkinnallisesta eristämisestä ja toiminnan kehittäminen tutkintavankilassa.

Abstract

Tutkimuksessa on tutkittu kahden eri osaston tutkintavankeja Vantaan vankilassa, joilla on ollut käräjäoikeuden määräämiä yhteydenpitorajoituksia voimassa. Aikaisempaa tutkimustietoa ei ole saatavilla, jossa olisi tutkittu yhteydenpitorajoitteen omaavien tutkintavankien toiminnallisuutta ja sen vaikutusta tutkintavankeusaikaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää osallistuvatko yhteydenpitorajoitteen omaavat tutkintavangit toimintoihin ja millä tavalla nämä toiminnat ovat heihin vaikuttaneet. Tutkimuksen alkuvaiheessa otetaan myös kantaa siihen, mitä haasteita yhteydenpitorajoituksen omaavat tutkintavangit aiheuttavat vankilalle.

Tutkimus suoritettiin 01.08-02.11.2021 välisenä aikana, jossa järjestettiin fyysisiä -ja sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä toimintoja kahdelle eri osastolle. Tämän lisäksi tutkimukseen haastateltiin (11) yhtätoista yhteydenpitorajoituksen omaavaa tutkintavankia, jossa he kertovat, millä tavalla ovat kokeneet toiminnallisuuden vaikutuksen tutkintavankeusaikana.

Tutkimuksen päätyttyä selvisi, että molempien osastojen tutkintavangeista yli 80 % oli halukas osallistumaan vankilan järjestämiin toimintoihin ja näillä toiminnoilla on ollut myös vaikutusta tutkintavankeusaikaan. Erityisesti yhteydenpitorajoituksien omaavien tutkintavankien fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi oli lisääntynyt tutkimuksen aikana.

Lopputuloksena kehittyi (11) yksitoista suositusta, jolla Vantaan vankila voi kehittää omaa toimintaansa. Suositukset liittyvät yhteydenpitorajoituksen omaavien tutkintavankien sellin ulkopuolisen ajan lisäämiseen, tutkintavankien ja valvontahenkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen, sekä sidosryhmäyhteistyön lisäämiseen.

The research has studied two different sections of remand prisoners in Vantaa Prison that have been subject of restriction set by the district court. No previous research data is available which would have researched remand prisoners functionality under restrictions and its impact on pre-trial detention. The aim of the research was to find out whether inmates with communication restrictions participate in the activities and how these activities have affected them. At the beginning of the research, a position will also be taken on the challenges posed to the prison by remand prisoners with communication restrictions.

The research was conducted between 01.08- 02.11.2021, where physical and social rehabilitation-related activities were organized by two different sections. In addition, (11) eleven prisoners with communication restrictions were interviewed for the research, describing how they had experienced the impact of functionality during pre-trial detention.

At the end of the reseach, it became clear that more than 80% of the remand prisoners in both sections were willing to participate in the activities organized by the prison and these activities have also had an impact on pre-trial detention. In particular, the physical and mental well-being of remand prisoners with communication restrictions had increased during the research.

As a result, (11) eleven recommendations were generated with which Vantaa Prison can improve its own operations. The recommendations are related to increasing the non-cell time of remand prisoners with communication restrictions, the interaction between remand prisoners and supervisory staff, and increasing stakeholder cooperation.