Ammatillisen opettajan toimijuuden tukeminen verkko-opetuksessa
Valtari, Maritta (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044466
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään ammatillisen toisen asteen ammatillisen aineopettajan toimijuutta muutostilanteessa, kun opetus tapahtuu yhä enemmän verkko-oppimisympäristössä. Toimijuus käsitteenä on hyvin laaja ja tässä työssä tarkastellaan toimijuutta opettajan ammatillisen toimijuuden tukemisen näkökulmasta.
Toimijuutta tarkastellaan opettajan ammatti-identiteetin kautta. Opettajan ammatti-identiteetti luokitellaan kolmeen osaan; substanssiosaamiseen, didaktiseen ja pedagogiseen osaamiseen. Opettajan hyvä substanssi- eli ammattialan osaaminen auttaa opetettavan sisällön muotoilemisessa ja oppimisen arvioinnissa. Didaktiseen asiantuntemukseen liittyy opettamisen erilaisten mallien käyttö eli miten opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi tapahtuu. Pedagoginen osaaminen liittyy oppimisen edistämiseen sekä opiskelijan ja opettajan suhteeseen; kohtaamisiin, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.
Tavoitteena on kuvailla, miten opettajan ammatillinen toimijuus näyttäytyy muuttuvassa työssä, mistä ammatillinen toimijuus muodostuu sekä millaista toimijuutta tarvitaan opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Verkossa tapahtuvassa opetuksessa digitalisaatiolla on merkittävä rooli. Tutkimuksen tarkoitus on Hyrian verkkovalmentajien työn sekä digitiimin toiminnan kehittäminen. Digitiimi on osa uutta pedagogista toimintakulttuuria, jossa rakennetaan uusia tuen muotoja opetus- ja ohjaushenkilöstölle digiosaamisen sekä verkkopedagogiikan vahvistamiseksi. Tutkimuskysymysten avulla tarkastellaan, miten ammatillisen aineopettajan toimijuutta voidaan vahvistaa ja tukea opetuksen siirtyessä verkkoon sekä miten ammatillinen toimijuus ja identiteetti jäsentyvät.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla haastattelemalla yhteensä yhdeksää eri koulutusalan ammatillista aineopettajaa Hyria koulutus Oy:stä. Haastateltavat saivat lyhyet kysymykset ennakkoon ja haastattelu eteni keskustellen suunniteltujen teemojen mukaisesti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustuloksissa nousi erityisesti esiin verkko-opetuksen menetelmiin, mutta myös laitteisiin ja ohjelmiin liittyvä tuen tarve. Uudenlaiset vuorovaikutuksen muodot ja yhteisöllisyyden vahvistaminen koettiin vahvuutena, mutta työn kuormittavuus on lisääntynyt työmäärän kasvettua sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärryttyä.
Toimijuutta tarkastellaan opettajan ammatti-identiteetin kautta. Opettajan ammatti-identiteetti luokitellaan kolmeen osaan; substanssiosaamiseen, didaktiseen ja pedagogiseen osaamiseen. Opettajan hyvä substanssi- eli ammattialan osaaminen auttaa opetettavan sisällön muotoilemisessa ja oppimisen arvioinnissa. Didaktiseen asiantuntemukseen liittyy opettamisen erilaisten mallien käyttö eli miten opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi tapahtuu. Pedagoginen osaaminen liittyy oppimisen edistämiseen sekä opiskelijan ja opettajan suhteeseen; kohtaamisiin, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.
Tavoitteena on kuvailla, miten opettajan ammatillinen toimijuus näyttäytyy muuttuvassa työssä, mistä ammatillinen toimijuus muodostuu sekä millaista toimijuutta tarvitaan opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Verkossa tapahtuvassa opetuksessa digitalisaatiolla on merkittävä rooli. Tutkimuksen tarkoitus on Hyrian verkkovalmentajien työn sekä digitiimin toiminnan kehittäminen. Digitiimi on osa uutta pedagogista toimintakulttuuria, jossa rakennetaan uusia tuen muotoja opetus- ja ohjaushenkilöstölle digiosaamisen sekä verkkopedagogiikan vahvistamiseksi. Tutkimuskysymysten avulla tarkastellaan, miten ammatillisen aineopettajan toimijuutta voidaan vahvistaa ja tukea opetuksen siirtyessä verkkoon sekä miten ammatillinen toimijuus ja identiteetti jäsentyvät.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla haastattelemalla yhteensä yhdeksää eri koulutusalan ammatillista aineopettajaa Hyria koulutus Oy:stä. Haastateltavat saivat lyhyet kysymykset ennakkoon ja haastattelu eteni keskustellen suunniteltujen teemojen mukaisesti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustuloksissa nousi erityisesti esiin verkko-opetuksen menetelmiin, mutta myös laitteisiin ja ohjelmiin liittyvä tuen tarve. Uudenlaiset vuorovaikutuksen muodot ja yhteisöllisyyden vahvistaminen koettiin vahvuutena, mutta työn kuormittavuus on lisääntynyt työmäärän kasvettua sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärryttyä.