Otetta ohjaukseen : Kuntouttavan työtoiminnan palveluohjausprosessin kehittäminen

Abstract

Pitkäaikaistyöttömyyden ja sitä kautta aktivointivelvoitteiden kasvu on pakottanut miettimään palveluohjauksen toimivuutta. Sosiaalinen aktivointipolitiikka on tuonut uusia mahdollisuuksia pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työelämästä syrjäytymisen ehkäisyyn. Kuntouttavan työtoiminnan lain ja työmarkkinatukiuudistuksen myötä ohjaukset kuntouttavaan työtoimintaan ovat lisääntyneet merkittävästi. Tämä edellyttää toimivia palveluohjausrakenteita ja sujuvaa moniammatillista yhteistyötä.

Opinnäytetyöni tuo esiin paikallisen kuntouttavan työtoiminnan palveluohjausprosessin kehitystarpeita ja eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä mietittyjä mallinnuksia niihin. Kehittämisessä on pyritty huomioimaan asiakaslähtöisyys, vaikka kehittäminen onkin tapahtunut toimijoiden taholta.

Olen tutkinut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja kehittämistyön eri menetelmiä. Oma kehittämistyöni lähti liikkeelle haastattelemalla toimijoita teemahaastattelun keinoin nykytilan arvioimiseksi. Kehittämistarpeita ilmeni etenkin palveluohjausprosessin eri vaiheissa käytänteiden ja vastuiden selventämisessä.

Kehittämistyön tuloksena on syntynyt palveluohjausprosessikaavio, jossa on eriteltynä kunkin toimijan tehtävät ja vastuualueet. Lisäksi olen kirjannut niitä kuntouttavan työtoiminnan palveluohjauksen kehittämistarpeita, joilla on vaikutusta palveluohjauksen sujuvuuteen. Tällaisia asioita ovat mm. riittävät ohjausresurssit sekä sopivien kuntouttavan työtoimintapaikkojen ja jatkosijoituspaikkojen olemassaolo. Työni liitteenä on myös vaihtoehtoinen palvelumalli kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseksi. Kehittämistyö jatkuu arvioinnin ja jatkokehittämisen muodossa, vaikka ajallisesti se ei opinnäytetyön raameihin mahdukaan.

Opinnäytetyöni tilaajana toimii Etelä-Pirkanmaan kuntakokeilu, jonka yhtenä pyrkimyksenä on vastata yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden asiakkaiden aktivoinnista, mm. kuntouttavaan työtoimintaan.

Long-term unemployment and consequently growth of activation obligations has forced me to think functionality of service guidance. Social activation policy supports and gives more opportunities for long-term unemployed persons to prevent exclusion from labor market. Rehabilitative work law and labor market subsidy reforms have significantly increased the number of customers in rehabilitative work. This requires well-functioning service guidance structures and multi-professional co-operation.

This thesis brings out development needs of service guidance process in local rehabilitative work. Models have been thought in co-operation with different stakeholders. The development work has been made to address customer orientation, even though development work has been made from stakeholder’s point of view.

I have studied the literature on this topic and different methods of development work. To evaluate current state I started to interview stakeholders. The used method was theme interview. Development needs appeared especially in service guidance process at different stages. Practices and responsibilities are not as clear as supposed to be.

As a result of this work can be seen each individual stakeholder´s tasks and responsibilities in service guidance process chart. In addition I have recorded development needs of the rehabilitative work service guidance that have an impact on the smooth flow of service guidance. Such issues include adequate guidance resources as well as number of rehabilitative work places. An alternative service model of rehabilitative work is also attached. The development work will continue in the form of evaluation and further development.

This thesis was commissioned by municipality pilot of Etelä-Pirkanmaa. One of the objectives of the pilot is to activate the long-term unemployed to rehabilitative work.