Järjestölähtöisen auttamistyön kehittäminen : Tunnevaaka-opas äitiyden tunteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen

Abstract

Opinnäytetyössä kehitetään järjestölähtöistä auttamistyötä tuottamalla Tunnevaaka-opas äitiyden monenlaisten tunteiden puheeksi ottamiseen ja vaikutetaan tällä tavalla naisen väkivallan ilmiön tunnistamiseen ja väkivallan ennaltaehkäisyyn. Oppaan tarkoituksena on madaltaa kynnystä vaikeidenkin aiheiden puheeksi ottamisessa esimerkiksi neuvolassa sekä auttaa naisia tiedostamaan omia tunteitaan ja niiden vaikutusta lapsiin ja lähipiiriin. Kyseessä on tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa yhdistyy moniammatillinen yhteistyö sekä Tunnevaaka-oppaan kehittämisprosessi. Se sijoittuu laajemmalta näkökulmaltaan tarkastelemaan järjestöjen roolia auttamistyössä sekä pohtimaan järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Työn tarve on noussut tilaajatahon, Maria Akatemia ry:n havainnosta, että naisen vihan ja väkivallan ilmiöt liian usein ohitetaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja useat apua tarvitsevat äidit jäävät ongelmiensa kanssa yksin. Tästä aiheutuu korkeampi riski toimia väkivaltaisesti lähisuhteissa ja etenkin lapsia kohtaan. Tunnevaaka-opas pohjautuu Maria Akatemian ehkäisevään väkivaltatyöhön, joka tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Järjestössä on tehty vahvaa tabunrikkomistyötä naisen väkivallan ehkäisytyössä jo vuodesta 2003 lähtien.

Opinnäytetyössä sovelletaan toimintatutkimuksen menetelmiä. Päämääränä ei ole ollut vain tutkiminen, vaan toimintatutkimuksen ajatuksen mukaan tarkoitus on ollut kehittää toimintaa jatkuvasti tutkimuksen edetessä. Menetelminä ovat: ryhmähaastattelut yhteistyöneuvoloiden työntekijöille, oppaan pilotointi ja kysely äideille. Työssä on käytetty sekä laadullisen, että määrällisen tutkimuksen menetelmiä.

Opasta on kehitetty yhteistyössä yksityisen neuvolatoimijan kanssa. Tutkimushaastatteluiden avulla on selvitetty, miksi neuvolatyöntekijöiden mielestä äitien vihan ja hallitsemattoman aggression tunteet tulevat ohitetuksi usein palvelujärjestelmässä ja miten oppaan avulla voitaisiin paremmin tunnistaa ilmiötä ja saada myös äitejä tietoisemmiksi monista äitiyteen liittyvistä tunteista, jotka eivät aina ole vain onnen tunteita.

Järjestön ja yksityisen toimijan yhteistyön tuloksena on syntynyt Tunnevaaka-opas, jota on mahdollista hyödyntää myös julkisen terveydenhuollon palveluissa. Tämän kaltainen yhteistyö on myös vahvaa vaikuttamistoimintaa, jolla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan ongelmakohtiin, tuoda niitä näkyviksi ja kehittää niihin parannuksia. Oppaan kautta järjestö on osaltaan vaikuttamassa suomalaisten asenteisiin puhuttaessa ihmisten kohtaamisesta, väkivallan ehkäisystä sekä tunteiden tiedostamisen merkityksellisyydestä.

Tehtyjen haastatteluiden ja kyselyn pohjalta voi johtopäätöksenä todeta, että naisen vihan ja hallitsemattoman aggression tunteiden puheeksi ottaminen koetaan haastavaksi ja tarvetta tämän kaltaiselle oppaalle on, jotta aiheesta puhumisen kynnystä voitaisiin madaltaa. Opinnäytetyöllä on suora kytkös käytäntöön tilaajaorganisaation, eli Maria Akatemia ry:n toiminnan kehittämiseen Tunnevaaka-oppaan tuottamisen kautta. Tavoitteena on levittää opasta valtakunnallisesti neuvolatyön kentälle ja siten vaikuttaa myös yhteiskunnallisella tasolla. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää vaikuttamistyössä, jossa tabuluonteista naisen väkivallan ilmiötä pyritään tekemään näkyväksi, jotta sitä osattaisiin tunnistaa paremmin ja varhaisemmin esimerkiksi neuvolatyössä.