Eteläpohjalaisten yritysten menestys, strategiat ja tulevaisuuden suunnitelmat koronan aikana

Abstract

Tässä raportissa esitetään tulokset selvityksestä, jossa tarkasteltiin eteläpohjalaisten yritysten menestymistä koronan aikana sekä strategioita koronan jälkeen. Selvitys on toteutettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton AKKE-rahoituksella rahoittamaa hanketta Liiketoimintamallit koronan jälkeen Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena oli 1) päivittää Etelä-Pohjanmaan tilannekuva erityisesti suhdannenäkymien sekä yritysten kasvun ja kehittämisen aktiviteettien suhteen, 2) selvittää koronan tuomia orastavia muutoksia ja tulevaisuuden tarpeita liiketoimintamalleihin ja yritysten toimintaan liittyen sekä 3) tuottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemiseksi koronan jälkeisessä muutostilanteessa.

Tulokset osoittavat, että koronapandemia ei ole täysin tyrehdyttänyt yritysten kasvua, vaan suurin osa on selvinnyt korona-ajasta kohtuullisen hyvin. Selvitykseen vastanneista yrityksistä 70 % on joko säilyttänyt markkina-asemansa pandemian aikana tai kasvattanut liikevaihtoaan joko kohtalaisesti tai voimakkaasti. Positiivista on, että yli puolet yrityksistä tavoittelee joko kohtalaista tai voimakasta kasvua. Kasvuhakuiset yritykset ovat myös menestyneet liiketoiminnallisesti muita paremmin. Kasvua haetaan ensisijaisesti oman toiminnan kehittämisen kautta ja palkkaamalla lisää työntekijöitä. Yli puolet aikoo myös kehittää yhteistyösuhteita kasvun toteuttamiseksi ja noin 30 % toteuttaa yritys- tai liiketoimintaostoja. Suosituin kasvustrategia on kasvaa nykyisillä tuotteilla ja nykyisillä markkinoilla. Iso osa yrityksistä aikoo myös kehittää uusia tuotteita tai palveluita sekä etsiä uusia markkinoita.

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä noin 30 % oli muuttanut koronapandemian seurauksena omaa liiketoimintastrategiaansa. Koronapandemia vaikutti myös tulevaisuuden kasvustrategioiden painottamiseen heijastuen panostuksena uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Asiantuntija-apua tarvitaan jatkossa erityisesti markkinointiin ja uusiin teknologioihin liittyen.

Jatkossa on tärkeää tukea yritysten TKI-toimintaa ja lisätä läpinäkyvyyttä alueen palveluista. Valmennusta ja koulutusta tarvitaan erityisesti markkinointiin ja digitalisaatioon sekä kasvaneille yrityksille johtamiseen ja strategiaan. Tulokset osoittivat myös, että kaupunkialueilla sijaitsevat yritykset ovat kasvuhakuisempia ja panostavat enemmän uuden kehittämiseen kuin maaseudulla sijaitsevat yritykset. Maaseudun yrityksiin onkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Edelleen on kehitettävä kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä ja tuettava omistajanvaihdoksia maakunnassa.