Koronapandemian tuomat haasteet etätapahtumien tuottamisessa Lahden kaupunginkirjastossa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Lahden Kaupunginkirjaston tarpeesta ja sen tavoitteena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia etätapahtumista, joita kirjasto oli COVID-19-pandemian aikana järjestänyt. Tavoitteena oli myös selvittää sitä, onko kirjaston asiakkailla kiinnostusta tällaisia tapahtumia kohtaan aikana, jolloin pandemiantilanne mahdollistaa myös perinteiset paikan päällä toteutettavat tapahtumat. Kirjastoilla on merkittävä tasa-arvioinen asema suomalaisille ihmisille. Vuonna 2019 kirjastossa oli jopa 54 miljoonaa fyysistä käyntiä. Kirjastot ovat nykypäivänä monilla paikkakunnilla myös suuria kulttuuritoimijoita ja tapahtumien järjestäjiä. Kirjastojen tapahtumatuotantoa on tutkittu, selvitetty sekä kehitetty monissa erilaisissa hankkeissa ympäri Suomen. Kun maaliskuussa 2020 koronapandemian rajoitustoimilla kiellettiin perinteiset tapahtumat suuren tartuntavaaran vuoksi, joutui myös Lahden kaupunginkirjasto muuttamaan tapahtumatuotantoaan nopealla aikataululla. Opinnäytetyössä keskityimme kolmeen erilaiseen tapahtumatuotannon muotoon, joiden mukaisesti kirjastoissa tapahtumia toteutettiin; paikan päällä tapahtuviin, hybriditapahtumiin sekä etätapahtumiin. Osaamista etätapahtumien tuottamiseen ei pandemian alkaessa vielä ollut ja tällä saattoi olla vaikutusta ihmisten kokemuksiin. Työn tarkoituksena oli löytää tapoja, joilla Lahden kaupunginkirjasto pystyisi kehittämään etätapahtumien toteuttamista yleisöystävällisempään suuntaan sekä selvittää tapoja, kuinka tapahtumaan osallistujaa voisi osallistaa enemmän heidän tuottamissa virtuaalitapahtumissaan. Kyselytutkimuksen avulla selvitimme, kuinka etätapahtumat lopulta olivat saavuttaneet yleisönsä Lahdessa. Menetelminä käytimme kyselytutkimusta sekä benchmarkingia. Vertailimme kolmea suhteellisen saman kokoista kaupungin kirjastoa. Näin saimme kirjastolle tietoa, miten muualla toimitaan virtuaalitapahtumien tuottamisessa. Vastauksia kyselyyn saimme yhteensä 126 asiakkaalta, joista kuitenkin vain 13 oli osallistunut kirjaston tuottamaan etätapahtumaan. Saadut tulokset ristiintaulukoi-tiin, tulokset analysoitiin ja kirjoitettiin auki. Benchmarking osoitti, että myös muissa kirjastoissa oli kohdattu hyvin samankaltaisia haasteita kuin mitä Lahden kirjastossa ja muun muassa teknisten alustojen valintaa joudutaan miettimään tapahtumatuotannossa edelleen. Tapahtumien siirtäminen verkkoon onnistui Lahden kirjaston virtuaalitapahtumiin osallistuneiden mielestä melko hyvin, eikä teknisiä ongelmia kohdattu niin paljon kuin ennakkoon oletettiin. Sen sijaan tapahtumien markkinointi ei ole onnistunut halutulla tavalla, eivätkä kohderyhmät ole löytäneet tapahtumia odotetusti. Kun kysyttiin mitä kirjaston toivotaan tarjoavan, eniten vastauksista nousi esille tarve digiopastuksille. Opinnäytetyön tulosten pohjalta teimme kehitysehdotuksen väylistä ja kanavista, joilla kirjasto voi kohdentaa mainontaa oikeisiin asiakasryhmiin ja kehittää kirjaston markkinointia tavoitettavammaksi sekä kuinka se voisi lisätä etätapahtumien saavutettavuutta. Kyselytuloksissa toivottuja Digiopastuksia tulisi mainostaa muun muassa lahtelaisissa Omalähiö- tai Uusi Lahti -ilmaisjakelulehdissä, joilla voisi tavoittaa digiopastusta toivovaa asiakasryhmää nykyistä paremmin. Sosiaalisen median kanavien käytön tehostaminen erityisesti nuorille suunnattujen tapahtumien osalta kasvattaisi osallistujamääriä nuorten keskuudessa.