”Mitä me sillä osallisuudella tarkoitetaan.” case: Osallisuustyötä Maaseudun Sivistysliitossa
Huttunen, Satu-Maarit (2022)
Huttunen, Satu-Maarit
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179721
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten osallisuustyötä tehdään käytännössä. Case-esimerkkinä on ollut Maaseudun Sivistysliiton (MSL) osallisuustiimi, jonka tehtävät ovat kunnissa tehtävä palveluiden ja strategian kehittäminen osallisuuden näkökulmasta.
Osallisuustiimillä on työtään kuvaava prosessikuvaus, jonka mukaan he edistävät osallisuutta kunnissa. He ovat työnsä kautta todenneet, että osallisuusprosessi etenee neljän eri vaiheen läpi: tutustuminen ja kuunteleminen, tärkeiden asioiden tunnistaminen, sanoittaminen ja yhteinen keskustelu sekä konkretia. Osallisuustiimi oli työn tilaaja, jolle tehtiin uusi versio kyseisestä osallisuusprosessista. Lopullinen tuotos eli produkti on visuaalinen esite, jossa osallisuusprosessin eri vaiheet ovat sanoitettu uuteen muotoonsa.
Toiminnallisen tutkimuksen myötä uusi prosessikuvaus syntyi yhteiskehittämisen tuloksena yhdessä kuusihenkisen osallisuustiimin kanssa. Laadullisen tutkimuksen menetelminä käytettiin ryhmäkeskusteluita, joiden lisäksi tiimiläisille pidettiin erikseen yksilöhaastattelut. Teoreettinen viitekehitys tuli sosiaalipedagogiasta ja sen käytännön työotteesta, johon koko organisaation toiminta, vapaan sivistystyön toimijana, pohjautuu. Lisäksi käsitteet osallisuus, osallistuminen ja osattomuus sekä yhteisökehittäminen määriteltiin opinnäytetyön tietoperustassa.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vaikka osallisuuden toteuttamisessa kunnat ovat kokeiluvaiheessa, on MSL:n osallisuustiimin päivitetty osallisuusprosessi hyvä työkalu toiminnan toteuttamiseksi. Erilaisia toimintatapoja kokeillaan omaan kuntaan sopiviksi, joista ensimmäinen askel on useimmiten osallisuusohjelman tekeminen. Osallisuus nähdään kunnissa vielä helposti ylimääräisenä työnä, vaikka kuntalaisten osallistuminen palveluiden kehittämisessä olisi resurssien kohdentamista todellisiin tarpeisiin ja lisäisi asukkaiden tyytyväisyyttä. Osallisuustyötä ei tehdä yksin vaan yhteistyössä moniammatillisissa verkostoissa, ammattilaisten tukemana. Hyviä kokemuksia, käytänteitä ja toimintamalleja jaetaan yhteiseen käyttöön ja tämä jakaminen lisää asiantuntemusta osallisuudesta niin tilaajan, kuin kohteena olevien kuntien toimihenkilöiden parissa.
Osallisuustiimillä on työtään kuvaava prosessikuvaus, jonka mukaan he edistävät osallisuutta kunnissa. He ovat työnsä kautta todenneet, että osallisuusprosessi etenee neljän eri vaiheen läpi: tutustuminen ja kuunteleminen, tärkeiden asioiden tunnistaminen, sanoittaminen ja yhteinen keskustelu sekä konkretia. Osallisuustiimi oli työn tilaaja, jolle tehtiin uusi versio kyseisestä osallisuusprosessista. Lopullinen tuotos eli produkti on visuaalinen esite, jossa osallisuusprosessin eri vaiheet ovat sanoitettu uuteen muotoonsa.
Toiminnallisen tutkimuksen myötä uusi prosessikuvaus syntyi yhteiskehittämisen tuloksena yhdessä kuusihenkisen osallisuustiimin kanssa. Laadullisen tutkimuksen menetelminä käytettiin ryhmäkeskusteluita, joiden lisäksi tiimiläisille pidettiin erikseen yksilöhaastattelut. Teoreettinen viitekehitys tuli sosiaalipedagogiasta ja sen käytännön työotteesta, johon koko organisaation toiminta, vapaan sivistystyön toimijana, pohjautuu. Lisäksi käsitteet osallisuus, osallistuminen ja osattomuus sekä yhteisökehittäminen määriteltiin opinnäytetyön tietoperustassa.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vaikka osallisuuden toteuttamisessa kunnat ovat kokeiluvaiheessa, on MSL:n osallisuustiimin päivitetty osallisuusprosessi hyvä työkalu toiminnan toteuttamiseksi. Erilaisia toimintatapoja kokeillaan omaan kuntaan sopiviksi, joista ensimmäinen askel on useimmiten osallisuusohjelman tekeminen. Osallisuus nähdään kunnissa vielä helposti ylimääräisenä työnä, vaikka kuntalaisten osallistuminen palveluiden kehittämisessä olisi resurssien kohdentamista todellisiin tarpeisiin ja lisäisi asukkaiden tyytyväisyyttä. Osallisuustyötä ei tehdä yksin vaan yhteistyössä moniammatillisissa verkostoissa, ammattilaisten tukemana. Hyviä kokemuksia, käytänteitä ja toimintamalleja jaetaan yhteiseen käyttöön ja tämä jakaminen lisää asiantuntemusta osallisuudesta niin tilaajan, kuin kohteena olevien kuntien toimihenkilöiden parissa.