Harrastekaveritoiminnan palveluprosessin kehittäminen tueksi harrastustoiminnan aloittamiseen
Saari, Anna-Mari (2022)
Saari, Anna-Mari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810285
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Harrastekavereiden palveluprosessia tueksi harrastustoiminnan aloittamiseen. Palveluprosessin kehittämisen tavoitteiksi nostettiin keventää palveluprosessin toimijoiden työmäärä, tukea vanhempien sitoutumista ja nostaa heidän merkittävämpää roolia lasten harrastuksen aloittamisessa. Saada lisäksi tarvittavaa tietoa asiakkaiden toiveista palveluprosessin alkuvaiheessa, tukea lapsiperheitä palvelun pariin saavutettavuus huomioiden ja luoda palveluprosessista selkeä ja yhteistyötä tukeva prosessi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapana toimi tapaustutkimus. Aineiston keruu koostuu harrastamisen hyvinvoinnin merkityksen tarkastelusta ja sen aihepiiriin pohjautuvasta teoriasta ja aiemmin luoduista tutkimuksista. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteellään Suomen mallin harrastustoimintaan sisältyvien toiveiden, kuulemisen, osallisuuden, vaikuttamisen ja saavutettavuuden käsitteiden tarkastelua ja niiden huomioimista toiminnassa.
Menetelmien avulla teemahaastattelun keinoin saatiin oleellista tietoa Harrastekavereiden työkentän ja palveluprosessin sisällöstä, jonka pohjalta prosessikaavion avulla toteutettiin toiminnan tarkastelua ja sen analysointia service blueprint menetelmällä. Palvelun tulevaisuuden tarkastelua sekä ennakointia toteutettiin strategisen tiekartan avulla.
Tutkimus toi ilmi aktivoimalla vanhempien merkittävämpää ja osallistavampaa roolia se keventäisi työnpaljoutta palveluprosessissa ja selkeyttäisi toiminnaltaan yhteistyötä tukevaa palveluprosessia. Vanhempien osallistaminen tiedon ja toiveiden tarpeiden ilmaisuun palveluprosessin alkuvaiheessa, informaatiota antavalla sopimuksella, tukisi palvelun muotoutumista paremmin asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja tukisi vanhempien sitoutumista lapsen tai nuoren harrastamisen aloittamisessa.
Toivoisin opinnäytetyöni toimivan yhtenä mallina tai kehittämistyössä pohjana muille harrastustoiminnan toimijoille suunniteltaessa tai kehittäessä omaa palveluprosessia. Ei aivan valmiina muotona, mutta omiin tarpeisiin pohjautuvan kehittämistyön vertailukohteena, johon on sisällytetty tutkimuksen pohjalta tietoa ja näkemystä, huomioiden toiminnan kehittämisessä myös tulevaisuuden ennakointia ja tarkastelua.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapana toimi tapaustutkimus. Aineiston keruu koostuu harrastamisen hyvinvoinnin merkityksen tarkastelusta ja sen aihepiiriin pohjautuvasta teoriasta ja aiemmin luoduista tutkimuksista. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteellään Suomen mallin harrastustoimintaan sisältyvien toiveiden, kuulemisen, osallisuuden, vaikuttamisen ja saavutettavuuden käsitteiden tarkastelua ja niiden huomioimista toiminnassa.
Menetelmien avulla teemahaastattelun keinoin saatiin oleellista tietoa Harrastekavereiden työkentän ja palveluprosessin sisällöstä, jonka pohjalta prosessikaavion avulla toteutettiin toiminnan tarkastelua ja sen analysointia service blueprint menetelmällä. Palvelun tulevaisuuden tarkastelua sekä ennakointia toteutettiin strategisen tiekartan avulla.
Tutkimus toi ilmi aktivoimalla vanhempien merkittävämpää ja osallistavampaa roolia se keventäisi työnpaljoutta palveluprosessissa ja selkeyttäisi toiminnaltaan yhteistyötä tukevaa palveluprosessia. Vanhempien osallistaminen tiedon ja toiveiden tarpeiden ilmaisuun palveluprosessin alkuvaiheessa, informaatiota antavalla sopimuksella, tukisi palvelun muotoutumista paremmin asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja tukisi vanhempien sitoutumista lapsen tai nuoren harrastamisen aloittamisessa.
Toivoisin opinnäytetyöni toimivan yhtenä mallina tai kehittämistyössä pohjana muille harrastustoiminnan toimijoille suunniteltaessa tai kehittäessä omaa palveluprosessia. Ei aivan valmiina muotona, mutta omiin tarpeisiin pohjautuvan kehittämistyön vertailukohteena, johon on sisällytetty tutkimuksen pohjalta tietoa ja näkemystä, huomioiden toiminnan kehittämisessä myös tulevaisuuden ennakointia ja tarkastelua.