Mitä on empatia ja millaisia kosketuspintoja sillä on poliisin työhön? : evoluutiopsykologista tutkimusta empatiasta
Kaikkonen, Mikko (2022)
Kaikkonen, Mikko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910400
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö käsittelee empatiaa ja sen sijaa anonyymissä rikollisuudessa, poliisien myötätuntouupumisessa sekä lapsiin kohdistuvien rikosten tutkimisessa. Tavoitteena on tarkastella empatiaa evoluutiopsykologisesta näkökulmasta. Opinnäyte pureutuu poliisityön kannalta evoluutiopsykologisiin empatian kerrostumiin: tunteiden tarttumisen, sympaattisen huolen ja empaattisen näkökulman valitsemisen kerros. Anonymiteetin suhdetta rikollisuuteen tarkastellaan sivustakatsojaefektin ja deindividuaation käsitteiden kautta.
Opinnäyte toteutettiin kuvailevana ja integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa aihetta tarkastellaan kansainvälisten sekä kotimaisten tutkimusten, tieteellisten artikkeleiden ja teosten sekä asiantuntijakirjallisuuden kautta.
Katsaus tuo ilmi, että empatia on keskeinen edellytys ihmisen yhteisöllisyydelle sekä sivilisaatiolle, mutta empatian haaste on kuitenkin sen rajallisuus ja kognitiivista päätöksentekoa rajoittavakin ulottuvuus. Empatia voi vaikuttaa päätöksen tekijään niin, että tämä päätyy tekemään jopa arvojensa vastaisia päätöksiä. Esiin nousee tarve rationaalisen myötätunnon käsitteen jatkotutkimukselle. Katsaus tuo ilmi, ettei rikoksen sivustakatsojien iso määrä vähennä heidän sympaattisena huolenansa ilmenevää puuttumistaan rikokseen, mutta deindividuaatiossa rikoksentekijä voi kadottaa tunteen yksilöllisyydestään väliaikaisesti väkivaltarikoksia raaistavalla ja empatiaa vähentävällä tavalla. Myötätuntouupuminen puolestaan perustuu tunteen tarttumiseen sekä sympaattiseen huoleen, joka kumuloituu. Myötätuntotyydyttyneisyydellä eli onnistuneilla auttamiskokemuksilla voi olla myötätuntouupumusta vähentäviä vaikutuksia. Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan keskeinen haaste on tunteiden tarttuminen ja tunteellisen etäisyyden pitäminen työtehtävien aiheisiin. Opinnäyte haastaa kehittämään lapsirikostutkinnan työn organisointia sekä tekemään kattavampaa tutkimusta poliisien kokemasta myötätuntouupumuksesta Suomessa.
Opinnäyte toteutettiin kuvailevana ja integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa aihetta tarkastellaan kansainvälisten sekä kotimaisten tutkimusten, tieteellisten artikkeleiden ja teosten sekä asiantuntijakirjallisuuden kautta.
Katsaus tuo ilmi, että empatia on keskeinen edellytys ihmisen yhteisöllisyydelle sekä sivilisaatiolle, mutta empatian haaste on kuitenkin sen rajallisuus ja kognitiivista päätöksentekoa rajoittavakin ulottuvuus. Empatia voi vaikuttaa päätöksen tekijään niin, että tämä päätyy tekemään jopa arvojensa vastaisia päätöksiä. Esiin nousee tarve rationaalisen myötätunnon käsitteen jatkotutkimukselle. Katsaus tuo ilmi, ettei rikoksen sivustakatsojien iso määrä vähennä heidän sympaattisena huolenansa ilmenevää puuttumistaan rikokseen, mutta deindividuaatiossa rikoksentekijä voi kadottaa tunteen yksilöllisyydestään väliaikaisesti väkivaltarikoksia raaistavalla ja empatiaa vähentävällä tavalla. Myötätuntouupuminen puolestaan perustuu tunteen tarttumiseen sekä sympaattiseen huoleen, joka kumuloituu. Myötätuntotyydyttyneisyydellä eli onnistuneilla auttamiskokemuksilla voi olla myötätuntouupumusta vähentäviä vaikutuksia. Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan keskeinen haaste on tunteiden tarttuminen ja tunteellisen etäisyyden pitäminen työtehtävien aiheisiin. Opinnäyte haastaa kehittämään lapsirikostutkinnan työn organisointia sekä tekemään kattavampaa tutkimusta poliisien kokemasta myötätuntouupumuksesta Suomessa.