Koskenlasku seikkailukasvatuksen menetelmänä
Lähdekorpi, Mika (2014)
Lähdekorpi, Mika
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158019
Tiivistelmä
Koskenlasku seikkailukasvatuksen menetelmänä on toiminnallinen opinnäytetyö, joka jakautuu tieto-osaan ja toiminnalliseen osaan. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään mitä on seikkailu ja mitä on seikkailukasvatus, koskenlasku aktiviteettia Suomessa sekä miten koskenlaskua voi hyödyntää seikkailukasvatuksen menetelmänä.
Opinnäytetyön toiminnallinen osa on osa Pikkulahden Palveluiden järjestämien Pyhäjoen koskenlaskuretkien toiminnan kehittämisprosessia. Opinnäytetyön tuotokset, mm. koskenlasku toimintaan liittyvät asiakirjat, ovat yrityksen käytössä jo kevään 2014 koskenlaskuretkillä. Lisäksi tuotoksena on syntynyt ohjelmarunkoja, joita voidaan hyödyntää työskentelyssä seikkailukasvatuksellisten ryhmien parissa.
Suomessa koskenlaskuun liittyy merkittävä kulttuurihistoria. Metsätalous sekä tukinuitot ovat luoneet Suomeen tukkilaiskulttuurin. Usein koskenlaskun romantiikkaan on liitetty juuri savotta ja tukkialaiskulttuuri. Nykyään koskenlaskusta kuitenkin puhutaan enemmän ohjelmapalveluiden
tarjoamana elämysmatkailu tuotteena. Kitkajoella ja Ruunankoskilla myös useat leirikouluryhmät osallistuvat koskenlasku aktiviteetteihin.
Suomalaista kirjallista tietoperustaa menetelmän käytöstä ei ole olemassa, vaan opinnäytetyön tietoperustan luomien on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla alan aktiivitoimijoita. Opinnäytetyöni on mahdollisesti ensimmäinen teos Suomessa, jossa koskenlaskua käsitellään seikkailukasvatuksen näkökulmasta. Siksi opinnäytetyöni tuottaa ammattialalle uutta merkittävää tietoa.
Koskenlasku seikkailukasvatuksen menetelmänä on vähemmän käytetty menetelmä Suomessa, vaikka Suomen olosuhteet tarjoaisivatkin mahdollisuuksia menetelmän laajempaan käyttöön. Menetelmän hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti ohjaajan koviin taitoihin, mutta menetelmää voidaan hyödyntää myös ostopalveluna. Menetelmä nähdään ensisijaisesti pienryhmätyöskentelyn välineenä, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa myös pidempiä prosesseja.
Vaikka koskenlasku kuuluu korkeariskisiin aktiviteetteihin, on laji Suomessa erittäin turvallinen. Varsinaisia ”extreme” toimintaympäristöjä ei Suomesta juuri löydy. Turvallisuuden näkökulmassa korostuvat erityisesti ohjaajan omat kovat taidot. Aktiviteetin ohjaajalla täytyy olla joko Suomen
Koskenlasku ja Melonta ry:n tai IRF:n koskikippari pätevyys. Koskenlaskussa noudatetaan Suomen Koskenlasku ja Melonta ry:n antamaa koskenlaskun turvallisuusohjetta, jonka ohjeistus
kansainväliseen tasoon verrattuna on erittäin korkea. Korkean turvallisuuden takia koskenlaskuaktiviteettiin on helppo kenen tahansa osallistua.
Opinnäytetyön toiminnallinen osa on osa Pikkulahden Palveluiden järjestämien Pyhäjoen koskenlaskuretkien toiminnan kehittämisprosessia. Opinnäytetyön tuotokset, mm. koskenlasku toimintaan liittyvät asiakirjat, ovat yrityksen käytössä jo kevään 2014 koskenlaskuretkillä. Lisäksi tuotoksena on syntynyt ohjelmarunkoja, joita voidaan hyödyntää työskentelyssä seikkailukasvatuksellisten ryhmien parissa.
Suomessa koskenlaskuun liittyy merkittävä kulttuurihistoria. Metsätalous sekä tukinuitot ovat luoneet Suomeen tukkilaiskulttuurin. Usein koskenlaskun romantiikkaan on liitetty juuri savotta ja tukkialaiskulttuuri. Nykyään koskenlaskusta kuitenkin puhutaan enemmän ohjelmapalveluiden
tarjoamana elämysmatkailu tuotteena. Kitkajoella ja Ruunankoskilla myös useat leirikouluryhmät osallistuvat koskenlasku aktiviteetteihin.
Suomalaista kirjallista tietoperustaa menetelmän käytöstä ei ole olemassa, vaan opinnäytetyön tietoperustan luomien on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla alan aktiivitoimijoita. Opinnäytetyöni on mahdollisesti ensimmäinen teos Suomessa, jossa koskenlaskua käsitellään seikkailukasvatuksen näkökulmasta. Siksi opinnäytetyöni tuottaa ammattialalle uutta merkittävää tietoa.
Koskenlasku seikkailukasvatuksen menetelmänä on vähemmän käytetty menetelmä Suomessa, vaikka Suomen olosuhteet tarjoaisivatkin mahdollisuuksia menetelmän laajempaan käyttöön. Menetelmän hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti ohjaajan koviin taitoihin, mutta menetelmää voidaan hyödyntää myös ostopalveluna. Menetelmä nähdään ensisijaisesti pienryhmätyöskentelyn välineenä, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa myös pidempiä prosesseja.
Vaikka koskenlasku kuuluu korkeariskisiin aktiviteetteihin, on laji Suomessa erittäin turvallinen. Varsinaisia ”extreme” toimintaympäristöjä ei Suomesta juuri löydy. Turvallisuuden näkökulmassa korostuvat erityisesti ohjaajan omat kovat taidot. Aktiviteetin ohjaajalla täytyy olla joko Suomen
Koskenlasku ja Melonta ry:n tai IRF:n koskikippari pätevyys. Koskenlaskussa noudatetaan Suomen Koskenlasku ja Melonta ry:n antamaa koskenlaskun turvallisuusohjetta, jonka ohjeistus
kansainväliseen tasoon verrattuna on erittäin korkea. Korkean turvallisuuden takia koskenlaskuaktiviteettiin on helppo kenen tahansa osallistua.