Pakenevan ajoneuvon seuranta kenttäpoliisin näkökulmasta
Knuuti, Aleksi; Niemi, Lilly (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515430
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on pakenevan ajoneuvon seuranta kenttäpoliisin näkökulmasta. Työ on tutkimuksellinen ja tarkemmin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena toteutettu. Aihe on rajattu lähinnä psykologiseen näkökulmaan. Tutkimus on toteutettu kaikille Suomessa kentällä työskenteleville poliisimiehille suunnatulla kyselyllä ja työn teoriaosuus on rakennettu tukemaan kyselytutkimuksemme perustaa.
Teoriaosuus keskittyy pääosin stressiin ja sen vaikutusmekanismeihin sekä stressinhallintaan. Tietoperustan toinen kokonaisuus käsittää ajamiseen, ajokykyyn sekä pakenevan ajoneuvon seurantaan liittyviä aiheita. Opinnäytetyönä toteuttamamme kyselytutkimuksen on ollut määrä selvittää
miten valvonta- ja hälytyssektorilla työskentelevät poliisimiehet kokevat pakenevan seurantatilanteet yksilön tasolla, millaisia eroja on eri mittaisen kenttäkokemuksen omaavien poliisimiesten välillä sekä mitä kehittämiskohteita tutkimuksen tulokset paljastavat. Kyselystä saaduista vastauksista on luotu erilaisia kaavioita ja olemme laskeneet prosentuaalisia tilastoja kuvaamaan poliisimiesten näkemyksiä esittämiimme kysymyksiin.
Tuloksista käy ilmi, että pakenevan ajoneuvon seuranta koetaan monesti vaaralliseksi ja stressaavaksi, mutta myös mieluisaksi ja positiivisella tavalla stressitasoa nostattavaksi tehtäväksi. Moni vastaajista on kokenut pakenevan seurannan aikana yhtäläisiä reaktioita, kuten esimerkiksi kiihtynyttä sykettä, adrenaliinitason nousua sekä aistien terävöitymistä. Suurin havaittu eri mittaisen kenttäkokemuksen omaavien poliisimiesten välinen ero on, että mitä enemmän virkaikää, sitä lievempinä pakenevan seurannan aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset reaktiot koetaan. Johtopäätöksissä ilmenee, että kehittämiskohteena voisi olla ainakin poliisimiehille suunnatun ajokoulutuksen lisääminen, sillä huomattava osa vastaajista toivoi sitä. Monissa vastauksissa nostettiin esiin toive tehostaa jo Poliisiammattikorkeakoulussa perusopintojen aikana annettavaa ajokoulutusta lisäämällä ajotunteja ja -harjoitteita erilaisissa olosuhteissa. The subject of this thesis is tracking a fleeing vehicle from a field police perspective. The thesis has been carried out as quantitative research study. The subject is mainly delineated to a psychological perspective. The survey has been carried out with a questionnaire aimed at all police officers working in the field in Finland and the theory has been built to support the basis of our survey.
The theory focuses mainly on stress and its mechanisms of action, as well as stress management. The remainder of the theory comprises topics related to driving, driving ability and tracking a fleeing vehicle.
The purpose of the survey was to find out how police officers working in the surveillance and alert sector perceive escaping monitoring situations at the individual level, what differences there are between police officers with different lengths of field experience and what development areas the results of the survey reveal. Analysis of the data resulted in the formulation of graphs based on the respondents´ answers and we have calculated percentage statistics to describe the views of police officers on the questions we have asked.
The results show that monitoring the fleeing vehicle is perceived to be dangerous and stressful on many occasions but it is also perceived to be a pleasant task and in a positive way to raise the stress level. Many of the respondents have experienced similar reactions during the fleeing followup, such as an accelerated heart rate, an increase in adrenaline levels and a sharpening of the senses. The biggest observed difference between police officers with different lengths of field experience is that the more years of service, the milder the physical and mental reactions which were experienced caused by escaping follow-up. The conclusions reveal that the development target could at least be increased driving training for police officers, as significant proportion of respondents wished it. Many responses raised the desire to enhance driving training already during basic studies at the Police University College by increasing the number of driving lessons and training in different circumstances.
Teoriaosuus keskittyy pääosin stressiin ja sen vaikutusmekanismeihin sekä stressinhallintaan. Tietoperustan toinen kokonaisuus käsittää ajamiseen, ajokykyyn sekä pakenevan ajoneuvon seurantaan liittyviä aiheita. Opinnäytetyönä toteuttamamme kyselytutkimuksen on ollut määrä selvittää
miten valvonta- ja hälytyssektorilla työskentelevät poliisimiehet kokevat pakenevan seurantatilanteet yksilön tasolla, millaisia eroja on eri mittaisen kenttäkokemuksen omaavien poliisimiesten välillä sekä mitä kehittämiskohteita tutkimuksen tulokset paljastavat. Kyselystä saaduista vastauksista on luotu erilaisia kaavioita ja olemme laskeneet prosentuaalisia tilastoja kuvaamaan poliisimiesten näkemyksiä esittämiimme kysymyksiin.
Tuloksista käy ilmi, että pakenevan ajoneuvon seuranta koetaan monesti vaaralliseksi ja stressaavaksi, mutta myös mieluisaksi ja positiivisella tavalla stressitasoa nostattavaksi tehtäväksi. Moni vastaajista on kokenut pakenevan seurannan aikana yhtäläisiä reaktioita, kuten esimerkiksi kiihtynyttä sykettä, adrenaliinitason nousua sekä aistien terävöitymistä. Suurin havaittu eri mittaisen kenttäkokemuksen omaavien poliisimiesten välinen ero on, että mitä enemmän virkaikää, sitä lievempinä pakenevan seurannan aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset reaktiot koetaan. Johtopäätöksissä ilmenee, että kehittämiskohteena voisi olla ainakin poliisimiehille suunnatun ajokoulutuksen lisääminen, sillä huomattava osa vastaajista toivoi sitä. Monissa vastauksissa nostettiin esiin toive tehostaa jo Poliisiammattikorkeakoulussa perusopintojen aikana annettavaa ajokoulutusta lisäämällä ajotunteja ja -harjoitteita erilaisissa olosuhteissa.
The theory focuses mainly on stress and its mechanisms of action, as well as stress management. The remainder of the theory comprises topics related to driving, driving ability and tracking a fleeing vehicle.
The purpose of the survey was to find out how police officers working in the surveillance and alert sector perceive escaping monitoring situations at the individual level, what differences there are between police officers with different lengths of field experience and what development areas the results of the survey reveal. Analysis of the data resulted in the formulation of graphs based on the respondents´ answers and we have calculated percentage statistics to describe the views of police officers on the questions we have asked.
The results show that monitoring the fleeing vehicle is perceived to be dangerous and stressful on many occasions but it is also perceived to be a pleasant task and in a positive way to raise the stress level. Many of the respondents have experienced similar reactions during the fleeing followup, such as an accelerated heart rate, an increase in adrenaline levels and a sharpening of the senses. The biggest observed difference between police officers with different lengths of field experience is that the more years of service, the milder the physical and mental reactions which were experienced caused by escaping follow-up. The conclusions reveal that the development target could at least be increased driving training for police officers, as significant proportion of respondents wished it. Many responses raised the desire to enhance driving training already during basic studies at the Police University College by increasing the number of driving lessons and training in different circumstances.