Stadin soten aikuissosiaalityön etätyötoimintamallin kehittäminen tuotannollisesta näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää etätyön palvelumalli ”Stadin soten” käyttöön soveltuville uusille verkkoasiakastyön muodoille eli sähköisille palveluille ja etätyölle, jotta asiakkaiden taitoja voidaan kehittää. Avainteemoja ovat laatu, välittäminen ja yhteisöllisyys verkossa etätyössä. ”Stadin sote” on yhdistelmä kolmea palvelua, jotka tarjoavat perhe- ja sosiaalipalveluita, sairaala-, kuntoutus- ja hoitopalveluja sekä terveys- ja päihdepalveluja.

Tarve tehdä asiakashallintaa etänä alkoi keväällä 2020 koronapandemian aiheuttaman paineen seurauksena, kun lähitoiminnot suljettiin. ”Stadin sote” etätyö kattaa Pakilan työkeskuksen, Uusixin työpajat, avoimet työt ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Helsingissä. Hoitoalan asiakastyö vaatii erityistä asennetta työn monimutkaisuuden huomioon ottaen. Tutkimuksen aiheena on henkilöstö. Haastatteluissa on kuultu esimiehiä, vakituisia työntekijöitä ja määräaikaisia työntekijöitä. Henkilöiden toimenkuvat ovat vaihdelleet, mutta suurimman osan ajasta on yhdistetty kokemukseen etätyön ja asiakastyön toteuttamisesta verkossa. Henkilökuntaa on pyydetty kertomaan asioista, joissa he haluavat parantaa, ja asioista, joissa visioidaan myös tulevaisuutta. Tavoitteena on pystyä luomaan toimiva, parhaalla mahdollisella tavalla toimiva mallisto etätyöskentelyyn.

Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua, sähköistä tutkimushaastattelua, ryhmähaastattelua ja työpajoja. Tulokset on analysoitu sisällönanalyysimenetelmillä. Tutkimus on osoittanut, että etätyössä on vielä paljon kehittämisen mahdollisuuksia, sillä henkilökunnalla ei ollut riittävästi kokemusta verkko-etätyöstä aloittaessaan etätyön koronakriisistä johtuen vuonna 2020. Etätyön toteuttaminen on monin paikoin johtanut erilaisiin toteutusmenetelmiin, jotka riippuvat toteuttajan taidoista tai kiinnostuksen kohteista. Työ- ja kuntoutusosastot eli työpajat ja eri paikat eroavat myös toisistaan sisällöltään, joten myös tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat.

Erilaisten etätyömenetelmien lisäksi työkuormituksen nähtiin merkittävänä ongelmana perustyön ohella toteutettuna, sekä huolena siitä, saavatko asiakkaat varmasti riittävästi ohjausta ja tukea etätyön toteuttamisen kautta. Lisäksi huoli asiakkaiden erilaisia digitaalisia taidoista nousi toistuvasti esille. Suurimpana syynä nähtiin koulutuksen puute, taloudelliset näkökohdat ja henkilöresurssien niukkuus. Näiden lisäksi henkilöstön määräaikaiset työsuhteet toivat huolen henkilöstön vaihtuvuudesta ja toivat epävarmuutta etätyötoiminnan kehittämiseen ja toteutukseen. Kulttuurituotannon koulutusohjelman näkökulmasta katsottuna on ajateltavissa, että tapahtumatuotannon ammattilaisella voisi olla merkittävästi annettavaa tämän tyyppisten verkkototeutusten sisällön kehittämisessä, toteutuksessa, koulutuksessa ja organisoinnissa.