Mielenosoitus eurooppalaisessa Suomessa : oikeusdogmaattista tutkimusta mielenosoituksista oikeusjärjestyksen eurooppalaistumisen ja valtiosääntöistymisen näkökulmasta
Helkkula, Alvar (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013282
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee oikeusjärjestyksen eurooppalaistumisen ja valtiosääntöistymisen vaikutuksia poliisin laintulkintaan mielenosoituksissa. Tutkimuksessa käytetään oikeusdogmaattista, eli lainopillista tutkimusmenetelmää, joka tutkii voimassa olevan oikeuden sisältöä.
Eurooppalaistumisella tarkoitetaan eurooppalaistason oikeuslähteiden merkityksen kasvua, joka osaltaan on ajanut Suomen oikeusjärjestyksen valtiosääntöistymistä. Valtiosääntöistymisellä ymmärretään oikeusjärjestelmän perus- ja ihmisoikeudellistumista. Nämä ilmiöt ovat olleet oikeuselämän trendejä 1990-luvulta alkaen Suomen liityttyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joka turvaa eurooppalaisten perus- ja ihmisoikeudet.
Kokoontumis- ja sananvapaus muodostavat yhdessä mielenosoitusvapauden. Mainittujen kehityssuuntien myötä poliisin rooli mielenosoituksissa on muuttunut. Poliisin velvollisuutena on lähtökohtaisesti turvata rauhanomaisen mielenosoituksen toteutuminen ja edistää mielenosoitusvapautta.
Ihmisoikeussopimuksen ja mielenosoitusvapauden toteutumista valvoo ylikansallisella tasolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT. EIT:n ratkaisut ovat muun eurooppaoikeuden tavoin etusijaisia kansalliseen oikeuteen nähden. Nämä eivät kuitenkaan ole ristiriidassa, vaan sidoksissa toisiinsa. Poliisiviranomaisellakin on velvollisuus olla oma-aloitteisesti tulkitsematta lakia ristiriitaisesti eurooppaoikeuden kanssa.
Eurooppalaistumisella tarkoitetaan eurooppalaistason oikeuslähteiden merkityksen kasvua, joka osaltaan on ajanut Suomen oikeusjärjestyksen valtiosääntöistymistä. Valtiosääntöistymisellä ymmärretään oikeusjärjestelmän perus- ja ihmisoikeudellistumista. Nämä ilmiöt ovat olleet oikeuselämän trendejä 1990-luvulta alkaen Suomen liityttyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joka turvaa eurooppalaisten perus- ja ihmisoikeudet.
Kokoontumis- ja sananvapaus muodostavat yhdessä mielenosoitusvapauden. Mainittujen kehityssuuntien myötä poliisin rooli mielenosoituksissa on muuttunut. Poliisin velvollisuutena on lähtökohtaisesti turvata rauhanomaisen mielenosoituksen toteutuminen ja edistää mielenosoitusvapautta.
Ihmisoikeussopimuksen ja mielenosoitusvapauden toteutumista valvoo ylikansallisella tasolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT. EIT:n ratkaisut ovat muun eurooppaoikeuden tavoin etusijaisia kansalliseen oikeuteen nähden. Nämä eivät kuitenkaan ole ristiriidassa, vaan sidoksissa toisiinsa. Poliisiviranomaisellakin on velvollisuus olla oma-aloitteisesti tulkitsematta lakia ristiriitaisesti eurooppaoikeuden kanssa.