Yhteisöllisyyden tunne etätyössä: case Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus
Uski, Ellinoora (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917224
Tiivistelmä
Keväällä 2020 alkaneen maailmanlaajuisen koronapandemian (COVID-19) vuoksi suuri osa suomalaisista siirtyi etätyöhön hyvin lyhyellä varoitusajalla niillä aloilla, joilla se oli mahdollista. Etätyöllä nähdään olevan useita positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja työntekemisen tehokkuuteen. Monissa organisaatioissa pohditaan kuitenkin etätyön vaikutuksia koettuun yhteisöllisyyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä etsitään keinoja näiden parantamiseen. Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, luottamuksesta, yhteenkuuluvuudesta sekä henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista. Yhteisöllisyys tukee työntekijöiden työhyvinvointia, työniloa, oppimista ja tuloksellisuutta.
Opinnäytetyön tilaajana oli Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus, jonka henkilöstöstä suurin osa siirtyi etätyöhön valtioneuvoston antaman suosituksen mukaisesti keväällä 2020. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laaja-alaisen etätyön vaikutuksia yhteisöllisyyden tunteeseen, työssä jaksamiseen, vuorovaikutukseen ja yhteisöön liittymiseen. Tavoitteena oli myös selvittää keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voitaisiin kehittää ja parantaa etätyössä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli tapaustutkimus ja tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstölle joulukuussa 2021. Teoreettinen viitekehys rakentui työyhteisöjen yhteisöllisyyden tutkimukseen sosiologian, sosiaalipedagogiikan, johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Lisäksi esiin tuotiin myös viimeaikaisia tutkimustuloksia etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset antavat tilaajalle tietoa yhteisöllisyyden kokemuksista etätyössä sekä sen vaikutuksista työssä jaksamiseen. Lisäksi tuloksissa nousivat esiin myös yksinäisyyden kokemukset sekä ulkopuolisuuden tunteet yhteisöön liittyessä. Tutkimuksessa tuodaan esille keinoja lisätä yhteisöllisyyttä etätyössä sekä pohditaan menetelmiä, joiden avulla uuden työntekijän perehdytysprosessissa voitaisiin ehkäistä ulkopuolisuuden tunteiden syntyä.
Jatkotutkimusaiheiksi opinnäytetyön perusteella nousevat eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemukset työyhteisöissä. Etätyön vaikutuksia yksinasuviin tai nuoriin olisi hyvä selvittää.
Opinnäytetyön tilaajana oli Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus, jonka henkilöstöstä suurin osa siirtyi etätyöhön valtioneuvoston antaman suosituksen mukaisesti keväällä 2020. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laaja-alaisen etätyön vaikutuksia yhteisöllisyyden tunteeseen, työssä jaksamiseen, vuorovaikutukseen ja yhteisöön liittymiseen. Tavoitteena oli myös selvittää keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voitaisiin kehittää ja parantaa etätyössä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli tapaustutkimus ja tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstölle joulukuussa 2021. Teoreettinen viitekehys rakentui työyhteisöjen yhteisöllisyyden tutkimukseen sosiologian, sosiaalipedagogiikan, johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Lisäksi esiin tuotiin myös viimeaikaisia tutkimustuloksia etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset antavat tilaajalle tietoa yhteisöllisyyden kokemuksista etätyössä sekä sen vaikutuksista työssä jaksamiseen. Lisäksi tuloksissa nousivat esiin myös yksinäisyyden kokemukset sekä ulkopuolisuuden tunteet yhteisöön liittyessä. Tutkimuksessa tuodaan esille keinoja lisätä yhteisöllisyyttä etätyössä sekä pohditaan menetelmiä, joiden avulla uuden työntekijän perehdytysprosessissa voitaisiin ehkäistä ulkopuolisuuden tunteiden syntyä.
Jatkotutkimusaiheiksi opinnäytetyön perusteella nousevat eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemukset työyhteisöissä. Etätyön vaikutuksia yksinasuviin tai nuoriin olisi hyvä selvittää.