Kuulustelujen videoiminen esitutkinnassa: kuulustelujen videoimisen lisäämisen vaikutukset syyttäjien työhön
Kylmäniemi, Antti; Paloaho, Kaisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022081219451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022081219451
Tiivistelmä
Poliisi on saanut viime vuosina julkisuudessa paljon kritiikkiä siitä, ettei kuulusteluja videoida nykyistä enemmän. Kuulustelujen laajempi videoiminen onkin niin lainsäätäjien, kuin Poliisihallituksenkin tavoitteena. Tässä opinnäytetyössä on selvitetty, miten lisääntyvä kuulustelujen videointi näkyisi syyttäjien työssä niin syyteharkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssä.
Poliisi suorittaa esitutkintaa rikoksen selvittämistä varten. Kuulustelut ja niistä saatu näyttö ovat esi-tutkinnassa keskeisessä roolissa, sillä kuulusteluiden tarkoitus on selvittää epäilty rikos, rikoksen teko-olosuhteet sekä rikoksen osalliset. Esitutkintalaki mahdollistaa kuulustelujen videoimisen poliisin oman harkinnan perusteella (ETL 9:3). Kuulustelujen nykyistä laajempi videoiminen tulisi koskemaan poliisin lisäksi myös syyttäjiä, sillä syyttäjät tekevät syyteharkinnassa ratkaisut syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella. Poliisin valitsemat esitutkintatoimenpiteet, kuten päätös kuulustelun videoimisesta, vaikuttaa siten myös syyttäjän työhön eri tavoin.
Työ on kvantitatiivinen tutkimus ja sen aineisto on kerätty Webropol-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomake on jaettu syyttäjille Valtakunnansyyttäjän toimistosta. Kyselyyn vastasi 50 syyttäjää neljältä eri syyttäjäalueelta.
Tutkimuksen mukaan syyttäjät suhtautuvat myönteisesti kuulustelujen laajempaan videoimiseen. Laajemman videoimisen katsotaan tukevan syyttäjien työtä eri tavoin sekä syyteharkinnassa että tuomioistuinkäsittelyssä. Laajempi videoiminen parantaisi esitutkinnan oikeusvarmuutta ja laatua sekä lisäisi kuulustelujen näyttöarvoa. Kuulustelujen laajempi videoiminen tuo mukanaan kuitenkin myös haasteita, kuten syyttäjien työn määrän ja sen myötä työajan käytön lisääntymisen
Poliisi suorittaa esitutkintaa rikoksen selvittämistä varten. Kuulustelut ja niistä saatu näyttö ovat esi-tutkinnassa keskeisessä roolissa, sillä kuulusteluiden tarkoitus on selvittää epäilty rikos, rikoksen teko-olosuhteet sekä rikoksen osalliset. Esitutkintalaki mahdollistaa kuulustelujen videoimisen poliisin oman harkinnan perusteella (ETL 9:3). Kuulustelujen nykyistä laajempi videoiminen tulisi koskemaan poliisin lisäksi myös syyttäjiä, sillä syyttäjät tekevät syyteharkinnassa ratkaisut syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella. Poliisin valitsemat esitutkintatoimenpiteet, kuten päätös kuulustelun videoimisesta, vaikuttaa siten myös syyttäjän työhön eri tavoin.
Työ on kvantitatiivinen tutkimus ja sen aineisto on kerätty Webropol-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomake on jaettu syyttäjille Valtakunnansyyttäjän toimistosta. Kyselyyn vastasi 50 syyttäjää neljältä eri syyttäjäalueelta.
Tutkimuksen mukaan syyttäjät suhtautuvat myönteisesti kuulustelujen laajempaan videoimiseen. Laajemman videoimisen katsotaan tukevan syyttäjien työtä eri tavoin sekä syyteharkinnassa että tuomioistuinkäsittelyssä. Laajempi videoiminen parantaisi esitutkinnan oikeusvarmuutta ja laatua sekä lisäisi kuulustelujen näyttöarvoa. Kuulustelujen laajempi videoiminen tuo mukanaan kuitenkin myös haasteita, kuten syyttäjien työn määrän ja sen myötä työajan käytön lisääntymisen