Tulokset ja vaikutukset näkyviin. : Kohti merkityksellistä arviointia pienessä ja keskisuuressa Raha-automaattiyhdistyksen avustamassa järjestöjen yleistoiminnassa.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella arviointitoiminnan tilaa ja arviointikäytänteitä Raha-automaattiyhdistyksen avustamassa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen pienessä ja keskisuuressa (vuonna 2013 yleisavustuksen suuruus alle 510 000 euroa) yleistoiminnassa. Työn keskeisillä tutki-muskysymyksillä selvitettiin millainen merkitys ja paikka arvioinnilla on järjestöjen yleistoiminnassa ja kuinka arvioinnin tueksi kehitettyjä työkaluja ja malleja järjestöissä tunnetaan ja käytetään. Lisäksi sel-vitettiin onko paikallistettavissa sellaisia tekijöitä, joiden avulla yleistoiminnan arviointi voisi olla hel-pompaa. Opinnäytetyö on tutkimuksellisen kehittämistoiminnan viitekehykseen asettuva tapaustutkimus. Työn aineisto on kerätty tapaustutkimukselle luonteen omaisesti usealla eri tavalla määrällisin ja laadullisin menetelmin Työn aineiston muodostavat järjestöille suunnatun Webropol-kyselyn tulokset, järjestötoi-mijoiden teemahaastattelut sekä järjestöjen Internet-sivuilta kerätty, muun aineiston tueksi asettuva tausta-aineisto. Aineiston perusteella järjestöjen arviointitoiminnasta muodostuu neljä osaa käsittävä kokonaisuus. Yhdessä osassa teemana on käsitys ja ymmärrys toiminnan tavoitteista, tuloksista ja vaikutuksia. Toi-sena on arvioinnin paikka ja merkitys järjestöissä ja kolmantena yleistoiminnan arviointi ja RAY. Yhden osan muodostaa arviointitoiminnan kehittäminen. Järjestöissä ollaan todella kiinnostuneita arviointitoiminnan kehittämisestä. Toiminnan tuloksia halutaan tehdä entistä näkyvimmiksi. Järjestöt kokevat tärkeäksi, että toiminnasta ja sen hyödyistä voidaan kertoa toimintaan osallistuville ja jäsenille sekä rahoittajalle ja muille sidosryhmille. Arviointi nähdään myös merkittävimpänä toiminnan kehittämisen mahdollistajana. Järjestöissä on halukkuutta vahvistaa ymmärrystä toiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta. Kansalaisjär-jestöjen toimintaympäristö on tänä päivänä suuressa muutoksessa. Ihmisten ajasta ja sitoutumisesta käydään kovaa kilpailua. Jotta kansalaisyhteiskuntamme erityinen rooli voi säilyä, järjestöissä on nyt ensiarvoisen tärkeää pysähtyä pohtimaan mitä tehdään, miksi tehdään ja ketä varten. Hyvän arviointitoiminnan edellytys on sen nivoutuminen systemaattiseksi osaksi arjen toimintaa. Tehty selvitys kuitenkin osoittaa, että tulosten ja vaikutusten arviointi ei ole vielä systemaattinen osa järjestö-jen toimintaa. Järjestöjen mielestä työntäyteisessä arjessa arviointiin ei ole mahdollista nykyisellään osoittaa riittävästi resursseja. Yleistoimintaa järjestöt pitävät luonteeltaan vaikeasti arvioitavana. Myös arviointiosaamisessa ja arvioinnin työkalujen käytössä koetaan olevan puutteita. Arviointiosaami-sen vahvistumisen toivotaan tuovan työvälineitä juuri yleistoiminnan toivottujen tulosten ja vaikutusten konkretisointiin jo suunnitteluvaiheessa. Tarvitsemaansa kehittämistyötä ja osaamisen vahvistamista järjestöt haluavat tehdä avoimessa ja vertaisessa vuoropuhelussa niin toistensa, kuin myös toiminnan keskeisen rahoittajan, Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Yleisen arviointipuheen sijaan nyt on tarve korostaa toiminnan konkreettisten tulosten ja vaikutusten näkyväksi tekemistä. Tarvitaan ison tavoitteen pilkkomista pienemmiksi. Arviointi on mahdollista saada osaksi arkea lisäämällä ymmärrystä arvioinnin merkityksestä ja antamalla arvioinnille järjestön kokoinen merkitys. Tässä työssä esitellään merkityksellisen arvioinnin käsite.

The purpose of this study is to find out the status of evaluation activities and evaluation practices in social and health organization’s small and middle size general activities (less than 510 000 euros general funding in 2013) funded by Finland’s Slot Machine Association (RAY). This study shows the place and meaning of evaluation in NGO’s general activities. It shows how different evaluation models and methods are known and used in organizations. The study also shows if there is possible to find such factors which could make the evaluation of the general activities easier. This is a case study, which can be positioned in the framework of the researching development. As typical for the case study, the data has been collected using different, both quantitative and qualitative, methods. The data of study combines results of the Webropol-survey directed to the certain NGOs, theme interviews of NGO workers and the information collected from the Internet pages of the NGOs as background information for the other data. Analyzing the data, there can be formed an entirety which combines four parts. Theme of the first part is a picture and understanding of goals, results and effects. Second part shows the status and mean-ing of the evaluation in organizations, and the third part is about the evaluation and the RAY. The last part is about developing the evaluation. There is a great interest to develop evaluation in organizations. There is a willingness to make the results of the work more visible. It is important for the organizations to tell about their work and its benefits to those participating in the activities, to members and financiers and the stakeholders, as well. Evaluation is seen as essential in making development of the work possible. There is also a great willingness to strength the understanding of the goals and meaning of the NGO work. The whole NGO world today is in a big change. There is a great competition of time and commitment of people. To save the special role of NGOs, it is now essential for them to stop to think what they are doing, why and for whom. A prerequisite for good evaluation is to bond it as a systematic part of daily work. This study shows that the evaluation of results and effects is yet not a systematic part of NGO work. Organizations claim that in busy daily work there is not enough recourse to be shared for the evaluation. Especially the character of general activities is seen difficult to be evaluated. There is also lack of evaluation knowledge. Evaluation models and methods should be in more effective use, as well. NGOs hope that the strengthening the evaluation knowledge will give them tools to make the expected results and effects of general activities more concrete already at the phase of planning. Instead of the common evaluation speech, it is now important to highlight the making results and effects visible. The big aim needs to be chopped for the smaller ones. By strengthening the understanding of meaning of evaluation and giving to it an own size meaning, will be possible for NGOs to make the evaluation as a part of their daily work. In this study is presented the concept of the meaningful evaluation.