Hyvinvointia taiteesta : yksilöiden kokemuksia taidetyöskentelyn vaikutuksesta työyhteisössä

Abstract

Tarkastelen tässä opinnäytetyössä taidelähtöisien menetelmien käyttöä ja vaikutusta työyhteisöissä hyvinvoinnin ja rakentavan vuorovaikutuskulttuurin lisääjinä. Tutkimusaineisto koostuu kahden työyhteisön osallistujien kyselykaavakevastauksista ja kertomuksista, jotka kuvaavat heidän kokemuksiaan työskentelystä sekä omista työ- ja tutkimuspäiväkirjoistani. Tavoitteenani oli kehittää, pilotoida ja mallintaa taidelähtöisiä menetelmiä ja ratkaisukeskeistä työotetta yhdistävä työskentelykokonaisuus työyhteisöjen työhyvinvoinnin tueksi. Tutkimuksessani pyrin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Tukevatko kyseiset taidelähtöiset menetelmät rakentavan vuorovaikutuskulttuurin syntyä? Lisääkö tällainen työskentely osallistujien itsetuntemusta, tunneälyä ja kykyä itsereflektioon? Millaisia kokemuksia osallistujilla oli kyseisen taidetyöskentelyn vaikutuksista? Opinnäytetyössäni on kyse tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja siinä on toiminta- ja tapaustutkimuksen piirteitä.

Työskentelykokonaisuus tähtäsi itsetuntemuksen, tunneälyn, reflektion ja dialogisuuden kautta rakentavaan vuorovaikutukseen. Taidetta, draamaa ja kuvallista ilmaisua käytettiin näiden teemojen tutkimisen ja oppimisen välineenä. Työskentelyssä keskeistä oli työtapa, joka pyrki olemaan hyväksyvä, mo-niäänisyyttä tukeva ja ilmaisuun kannustava sekä työskentelyn prosessinomaisuutta kunnioittava.

Pilotoinnin pohjalta, tutkimuksen tuloksia hyödyntäen, kehitin mallinnuksen, jota pitää ja saa soveltaa prosessilähtöisesti. Rakennusaineet ovat samat kuin pilotoinnissa; taidelähtöiset menetelmät ja ratkaisukeskeinen työote yhdistettynä teoriatietoon ja sen käytännön sovelluksiin taidetyöskentelyn kautta. Keskeinen muutos on työskentelyn pidempi kesto ja selkeämpien tavoitteiden asettaminen yhdessä osallistujien kanssa.

Tutkimukseni antaa tukea käsitykselle, jonka mukaan taidelähtöiset menetelmät ja ratkaisukeskeinen työote tukevat osallistujien hyvinvointia lisääviä kokemuksia. Avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä on helpompi antaa palautetta, sekä tuoda esiin ajatuksiaan ja tunteitaan rakentavasti. Taidelähtöiset menetelmät voivat parhaimmillaan synnyttää tällaisen positiivisuuden kehän, joka voi lisätä työn imua. Tässä tutkimuksessa kaikki osallistujat kokivat työskentelyn jälkeen tuntevansa työkaverinsa paremmin. Osallistujat kokivat työskentelyn lisänneen myös heittäytymistä, vapautta ja itseilmaisua sekä ajattelua / tietoisuutta. Työskentely oli herättänyt tunteita ja lisännyt kykyä jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Työskentely sopii hyvin ryhmäytymiseen ja avoimen ilmapiirin luomiseen, minkä voidaan katsoa edesauttavan rakentavan vuorovaikutuskulttuurin syntyä ja ylläpitämistä työyhteisössä.

In my thesis I study the use of art based methods, their impact on work communities’ wellbeing and their ability to support constructive interaction culture. The data was gathered by questionnaires and written answers in two work communities whose employees took part in the study. The data also included observations made by me during the working. The objective of the data was to describe participants’ experiences of the model I developed. The model consists of art-based methods and solution-focused practices and it’s aimed to improve and create wellbeing and constructive interaction culture in work communities.

The goal of this thesis is to find answers to following questions: Do the art-based methods in question support constructive interaction culture in work communities? Does this kind of working increase par-ticipants’ self-knowledge, emotional intelligence and introspection? How the participants experienced the effects of this kind of working? The thesis applied the method of research-based development but the characteristics of activity analysis and case study can also be found.

The aim of the model was to create constructive interaction culture through increasing participants’ self-knowledge, emotional intelligence as well as increasing their ability of introspection and dialog. Art, drama and visual expression were used to explore these themes. One of the main goals throughout the process was creating approbative and supportive working climate to support the process.

Based on the piloting of this model and the results of the study final modeling was created. This modeling should be applied process-oriented. The final modeling consists of the same building materials as the pilot version: art-based methods and solution-focused practices. The essential changes are that in the final modeling the duration of the process in longer and the goal setting for the process is more emphasized as well as more participant-based.

This study supports the perception according to which art-based methods and solution-focused practices help generate experiences of wellbeing in the participants. It’s easier to give feedback and ex-press one’s thoughts and feelings in more open and confidential climate. Art-based methods combined to solution-focused practices can generate this kind of positive climate. In this study all the participants experienced that after the process they knew their colleges better. Participants also experienced increase in the ability to express oneself, in the experience of freedom and in awareness. The process had also evoked feelings and increased ability to share thoughts and points of view. This kind of working is therefore suitable for creating team spirit and open-minded climate. Thus it can be seen as a process that supports building and maintaining constructive interaction culture in work community.