Päällystö- ja pelastajakoulutus samaan aikaan suoritettuna: tutkimus pelastajakoulutukseen hakeutumisen syistä
Korpilahti, Valtteri (2022)
Korpilahti, Valtteri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524156
Tiivistelmä
Pelastajatutkinnon suorittaminen pelastusalan ensimmäisenä tutkintona on ollut pitkään yleisin käytäntö. Kuitenkin yhä useampi pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) opiskelija hakeutuu nykyisin opintojensa päätösvaiheessa opiskelemaan pelastajatutkintoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla pelastusalan päällystötutkinnon jo suorittaneille tai opiskeleville heidän syitään hakeutua pelastajatutkinto-opiskelijaksi. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia urapolun kehittymistä pelastuslaitoksella ja pelastajakurssin jälkeisiä työtehtäviä.
Puolistrukturoituun Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 13 henkilöä (vastausprosentti 76). Keskeisimpiä tutkimustuloksia olivat, että pelastajatutkinnon suorittamista päällystötutkinnon jälkeen pidettiin kannattavana ja valmistumisen jälkeen pelastajan työkokemusta ennen päällystötehtäviin siirtymistä pidettiin tärkeänä.
Tutkielma sisältää katsauksen pelastusalan taustaan ja pedagogiikan perusteisiin sekä palautetta ja kehittämisehdotuksia koulutussisällöistä. Koulutusta voitaisiin kehittää esimerkiksi tuomalla painokkaammin esiin päällystötutkinto-opintojen aikana mahdollisuus suorittaa samalla myös pelastajatutkinto.
Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä Pelastusopiston opetuksessa että työelämän tarpeissa. Pelastuslaitokset pystyvät sijoittamaan tutkinnot samaan aikaan suorittaneen pelastajan, alipäällystön tai päällystön tehtäviin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla pelastusalan päällystötutkinnon jo suorittaneille tai opiskeleville heidän syitään hakeutua pelastajatutkinto-opiskelijaksi. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia urapolun kehittymistä pelastuslaitoksella ja pelastajakurssin jälkeisiä työtehtäviä.
Puolistrukturoituun Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 13 henkilöä (vastausprosentti 76). Keskeisimpiä tutkimustuloksia olivat, että pelastajatutkinnon suorittamista päällystötutkinnon jälkeen pidettiin kannattavana ja valmistumisen jälkeen pelastajan työkokemusta ennen päällystötehtäviin siirtymistä pidettiin tärkeänä.
Tutkielma sisältää katsauksen pelastusalan taustaan ja pedagogiikan perusteisiin sekä palautetta ja kehittämisehdotuksia koulutussisällöistä. Koulutusta voitaisiin kehittää esimerkiksi tuomalla painokkaammin esiin päällystötutkinto-opintojen aikana mahdollisuus suorittaa samalla myös pelastajatutkinto.
Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä Pelastusopiston opetuksessa että työelämän tarpeissa. Pelastuslaitokset pystyvät sijoittamaan tutkinnot samaan aikaan suorittaneen pelastajan, alipäällystön tai päällystön tehtäviin.