Lasta seksualisoivan kuvan merkitys todisteena rikosasiassa
Antila, Markus (2022)
Antila, Markus
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025074
Tiivistelmä
Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvantamisen lainsäädäntö muuttuu 1.1.2023. Lasta seksuaalisesti esittäviä kuvia ei lain muutoksen jälkeen käsitellä enää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavina tekoina kuten ennen. Jatkossa lapsia seksualisoivat kuvat käsitellään rikoslain 20 luvun seksuaalirikosten alle kuuluvina rikoksina (723/2022). Muutos on selkeä viesti yhteiskunnalle siitä, kuinka lapsia seksualisoivat kuvat eivät enää edusta moraalirappiota, vaan todistavat lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö tarkastelee todistelun merkitystä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon, levittämisen ja törkeän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisen rikoksissa. Opinnäytetyö huomioi 1.1.2023 voimaan tulevan seksuaalilainsäännön kokonaisuudistuksen ja vertailee muutoksen vaikutuksia teon tunnusmerkistötekijöihin ja todisteluun. Opinnäytetyöllä herätetään lukija pohtimaan lasta seksualisoivan kuvantamisen yhteydessä käsiteltävien todisteiden merkitystä rikosprosessissa. Kuvantamisen kulttuurin, digitalisaation ja sosiaalisen jakamisen muutoksessa. Kuinka esimerkiksi arvioidaan sitä, onko kuva lapsesta viaton vai lasta seksualisoiva. Tällä tutkimuksella selvitetään sitä, miten lapsia esittävää kuvasisältöä arvioidaan näytön kannalta rikosprosessissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tietoaineistoa käsiteltiin sisällön analyysin menetelmin. Tutkimusaineistona käytettiin erityisesti valtakunnansyyttäjänviraston tietoaineistoa syyttämättäjättämisen- ja rajoittamisen päätöksistä vuosilta 2019−2020. Empiirinen tietosisältö on kerätty vuonna 2022 aluesyyttäjille tehdyillä teemahaastatteluilla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että CSAM-rikosten todistelulle merkityksellisintä on reaalitodistelu. Henkilötodistelun merkitys CSAM-rikoksissa on arvoltaan vähäinen, toimien lähinnä ohjaavana tekijänä siitä, mihin pakkokeinoja tulisi esitutkinnan aikana kohdistaa reaalitodistelun löytymiseksi ja taltioimiseksi.
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö tarkastelee todistelun merkitystä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon, levittämisen ja törkeän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisen rikoksissa. Opinnäytetyö huomioi 1.1.2023 voimaan tulevan seksuaalilainsäännön kokonaisuudistuksen ja vertailee muutoksen vaikutuksia teon tunnusmerkistötekijöihin ja todisteluun. Opinnäytetyöllä herätetään lukija pohtimaan lasta seksualisoivan kuvantamisen yhteydessä käsiteltävien todisteiden merkitystä rikosprosessissa. Kuvantamisen kulttuurin, digitalisaation ja sosiaalisen jakamisen muutoksessa. Kuinka esimerkiksi arvioidaan sitä, onko kuva lapsesta viaton vai lasta seksualisoiva. Tällä tutkimuksella selvitetään sitä, miten lapsia esittävää kuvasisältöä arvioidaan näytön kannalta rikosprosessissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tietoaineistoa käsiteltiin sisällön analyysin menetelmin. Tutkimusaineistona käytettiin erityisesti valtakunnansyyttäjänviraston tietoaineistoa syyttämättäjättämisen- ja rajoittamisen päätöksistä vuosilta 2019−2020. Empiirinen tietosisältö on kerätty vuonna 2022 aluesyyttäjille tehdyillä teemahaastatteluilla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että CSAM-rikosten todistelulle merkityksellisintä on reaalitodistelu. Henkilötodistelun merkitys CSAM-rikoksissa on arvoltaan vähäinen, toimien lähinnä ohjaavana tekijänä siitä, mihin pakkokeinoja tulisi esitutkinnan aikana kohdistaa reaalitodistelun löytymiseksi ja taltioimiseksi.