Työnantajabrändin kehittäminen kunta-alalla
Jaanu, Anna-Mari (2022)
Jaanu, Anna-Mari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924972
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kunta-alan työnantajabrändin kehittämisen tilannetta. Tavoitteena oli myös etsiä ratkaisuehdotuksia siihen, miten alan vetovoimaa ja työnantajabrändiä voitaisiin yhteistyössä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja sen jäsenyhteisöjen kanssa parantaa. Tilaaja oli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Sen määrittely- ja kartoitusvaihe toteutettiin kyselyllä kuntaorganisaatioiden ylimmälle hr-johdolle. Kyselyn tulosten pohjalta suunniteltiin virtuaalityöpajasarja, jossa etsittiin ratkaisuehdotuksia. Kyselyyn vastasi 107 henkilöä.
Kyselystä kävi ilmi, että työnantajabrändityön merkitys on tunnistettu kuntaorganisaatioissa. Myös vetovoimatekijöitä on tunnistettu. Työnantajabrändin vahvistaminen on suurella osalla strategista, mutta ei kovinkaan systemaattista. Vain alle kymmenesosa kuntaorganisaatioista on esimerkiksi tehnyt työnantajalupauksen.
Kyselyssä kartoitettiin myös työntekijäkokemuksen kehittämistä. Työntekijäkokemuksen merkitys ymmärretään, mutta sen johtamisessa ja toimeenpanossa on kehitettävää. Jatkossa tarvitaan keinoja työntekijäkokemuksen systemaattiseen parantamiseen.
Työnantajabrändäyksessä on monenlaisia haasteita, joista suurimpina sekä organisaation sisällä että työntekijäkokemuksen kehittämisessä nähtiin resurssit ja sitoutumattomuus. Valtakunnan tasolla suurin haaste oli alan huono imago. Silti ratkaisuja ja keinoja on käytössä. Edelläkävijät ja toimivat käytännöt tulisi saada näkyväksi ja hyödyksi koko kentälle.
Kyselyn ja työpajakokonaisuuden pohjalta tehtiin jatkoehdotus alan vetovoiman vahvistamiseen. Ehdotukseen sisältyy järjestelmällinen hyvien käytäntöjen ja tiedon levittäminen, edelläkävijöiden kartoittaminen, konkreettinen tuki kuntatyöpaikoille ja työnantajabrändäykseen liittyvien toimintamallien luominen alalle sekä eri sidosryhmien kanssa toteutettava imagokampanja.
Kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Sen määrittely- ja kartoitusvaihe toteutettiin kyselyllä kuntaorganisaatioiden ylimmälle hr-johdolle. Kyselyn tulosten pohjalta suunniteltiin virtuaalityöpajasarja, jossa etsittiin ratkaisuehdotuksia. Kyselyyn vastasi 107 henkilöä.
Kyselystä kävi ilmi, että työnantajabrändityön merkitys on tunnistettu kuntaorganisaatioissa. Myös vetovoimatekijöitä on tunnistettu. Työnantajabrändin vahvistaminen on suurella osalla strategista, mutta ei kovinkaan systemaattista. Vain alle kymmenesosa kuntaorganisaatioista on esimerkiksi tehnyt työnantajalupauksen.
Kyselyssä kartoitettiin myös työntekijäkokemuksen kehittämistä. Työntekijäkokemuksen merkitys ymmärretään, mutta sen johtamisessa ja toimeenpanossa on kehitettävää. Jatkossa tarvitaan keinoja työntekijäkokemuksen systemaattiseen parantamiseen.
Työnantajabrändäyksessä on monenlaisia haasteita, joista suurimpina sekä organisaation sisällä että työntekijäkokemuksen kehittämisessä nähtiin resurssit ja sitoutumattomuus. Valtakunnan tasolla suurin haaste oli alan huono imago. Silti ratkaisuja ja keinoja on käytössä. Edelläkävijät ja toimivat käytännöt tulisi saada näkyväksi ja hyödyksi koko kentälle.
Kyselyn ja työpajakokonaisuuden pohjalta tehtiin jatkoehdotus alan vetovoiman vahvistamiseen. Ehdotukseen sisältyy järjestelmällinen hyvien käytäntöjen ja tiedon levittäminen, edelläkävijöiden kartoittaminen, konkreettinen tuki kuntatyöpaikoille ja työnantajabrändäykseen liittyvien toimintamallien luominen alalle sekä eri sidosryhmien kanssa toteutettava imagokampanja.