Lehtisaari toiminnan murroksessa: yhteiskehittämällä kävijät osaksi toiminnan suunnittelua ja toteutusta
Heikkinen, Tomi; Vilhonen, Viola (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025071
Tiivistelmä
Yhteiskehittäminen Lehtisaaressa huomioi sen kävijät saaren kehittämistyössä. Kävijöiden osallistaminen toiminnan suunnitteluun tekee Lehtisaaresta kävijöidensä näköisen paikan ja
siten lisää myös saaren houkuttelevuutta. Kävijät huomioiva kehittämistyö korostaa Lehtisaaren merkitystä osallisuuden vahvistajana entisestään. Lehtisaaren kesäkoti on Jyväskylän Tuomiojärvellä sijaitseva saari, jonka myös opinnäytetyön tilaajana toimiva Jyväskylän seurakunta omistaa. Saaren toimintamuodot ovat viime vuosien aikana hyvin pitkälti toistaneet itseään, eikä kävijöiltä ole kysytty konkreettista palautetta toiminnasta. Lehtisaari on kaikille avoin ja ilmainen vierailukohde. Saaresta vastaavaa seurakunnan työntekijää haastateltiin opinnäytetyötä varten kattavan taustatiedon
takaamiseksi. Yhteiskehittämisen avulla käyttäjä pääsee vaikuttamaan kehittämistyöhön sen jokaisessa vaiheessa ja kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua. Yhteiskehittäminen mahdollistaa työtapojen ja -tehtävien soveltamisen kehittämistyön tarpeen mukaan. Kävijöitä
osallistava kehittämistyö vastaa kävijöiden tarpeeseen osallistua ja siten kehittämistyö toimii myös vahvasti yksilön osallisuutta edistävänä elementtinä. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena tutkimuksena. Kävijöiden ajatuksia Lehtisaaren toiminnasta selvitettiin kesän 2022 aikana kyselyllä, joka sisälsi sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Kysely oli saatavilla sekä sähköisenä että paperisena versiona. Toisena menetelmänä kesän lopulle suunniteltiin kolme työpajaa, joista kaksi toteutettiin. Työpajojen tarkoituksena oli keskittää kävijän ajatukset saaren toimintaan tietyn teeman kautta. Kesän jälkeen aineistoa täydennettiin benchmarkingilla Helsingin seurakunnan Mustasaaren toimintakeskukseen. Benchmarking toteutettiin haastattelemalla Mustasaaren toiminnanjohtajaa. Teemoittelu toimii aineiston keskeisenä analyysimenetelmänä. Kyselyn
määrällistä tutkimusta analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysillä. Vertaiskehittämisestä poimittiin kehittämistyön kannalta merkittäviä näkökulmia. Keskeisimpinä tuloksina nousivat esiin toiminnan suunnitteluun, viestintään sekä yhdenvertaisuuteen panostaminen. Tulosten perusteella myös työntekijöiden työnkuvaa
tulisi uudistaa. Opinnäytetyöprosessin tuotoksena syntyi jatkuvan kehittämisen malli. Malli tehtiin ensisijaisesti Lehtisaaren työntekijöiden avuksi yhteiskehittämistoiminnan toteuttamiseen. Mallia voi kuitenkin hyödyntää kuka tahansa sen sopivaksi omaan toimintaan kokeva. Tuotos mahdollistaa kehittämistoiminnan jatkuvuuden toimintakausien ja työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta.
siten lisää myös saaren houkuttelevuutta. Kävijät huomioiva kehittämistyö korostaa Lehtisaaren merkitystä osallisuuden vahvistajana entisestään. Lehtisaaren kesäkoti on Jyväskylän Tuomiojärvellä sijaitseva saari, jonka myös opinnäytetyön tilaajana toimiva Jyväskylän seurakunta omistaa. Saaren toimintamuodot ovat viime vuosien aikana hyvin pitkälti toistaneet itseään, eikä kävijöiltä ole kysytty konkreettista palautetta toiminnasta. Lehtisaari on kaikille avoin ja ilmainen vierailukohde. Saaresta vastaavaa seurakunnan työntekijää haastateltiin opinnäytetyötä varten kattavan taustatiedon
takaamiseksi. Yhteiskehittämisen avulla käyttäjä pääsee vaikuttamaan kehittämistyöhön sen jokaisessa vaiheessa ja kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua. Yhteiskehittäminen mahdollistaa työtapojen ja -tehtävien soveltamisen kehittämistyön tarpeen mukaan. Kävijöitä
osallistava kehittämistyö vastaa kävijöiden tarpeeseen osallistua ja siten kehittämistyö toimii myös vahvasti yksilön osallisuutta edistävänä elementtinä. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena tutkimuksena. Kävijöiden ajatuksia Lehtisaaren toiminnasta selvitettiin kesän 2022 aikana kyselyllä, joka sisälsi sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Kysely oli saatavilla sekä sähköisenä että paperisena versiona. Toisena menetelmänä kesän lopulle suunniteltiin kolme työpajaa, joista kaksi toteutettiin. Työpajojen tarkoituksena oli keskittää kävijän ajatukset saaren toimintaan tietyn teeman kautta. Kesän jälkeen aineistoa täydennettiin benchmarkingilla Helsingin seurakunnan Mustasaaren toimintakeskukseen. Benchmarking toteutettiin haastattelemalla Mustasaaren toiminnanjohtajaa. Teemoittelu toimii aineiston keskeisenä analyysimenetelmänä. Kyselyn
määrällistä tutkimusta analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysillä. Vertaiskehittämisestä poimittiin kehittämistyön kannalta merkittäviä näkökulmia. Keskeisimpinä tuloksina nousivat esiin toiminnan suunnitteluun, viestintään sekä yhdenvertaisuuteen panostaminen. Tulosten perusteella myös työntekijöiden työnkuvaa
tulisi uudistaa. Opinnäytetyöprosessin tuotoksena syntyi jatkuvan kehittämisen malli. Malli tehtiin ensisijaisesti Lehtisaaren työntekijöiden avuksi yhteiskehittämistoiminnan toteuttamiseen. Mallia voi kuitenkin hyödyntää kuka tahansa sen sopivaksi omaan toimintaan kokeva. Tuotos mahdollistaa kehittämistoiminnan jatkuvuuden toimintakausien ja työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta.