Syrjäytynyt vai syrjäytetty?

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää pakolaistaustaisten nuorten aikuisten syrjäytymistä, sen ilmenemismuotoja sekä syitä. Opinnäytetyössä saatuja tietoja voidaan hyödyntää pakolaistaustaisten nuorten aikuisten palvelujen kehittämiseen, havaita syrjäytymisen syitä, kehittää ratkaisuja syrjäytymisestä selviämiseen ja ennaltaehkäisemiseen sekä katkaista yli sukupolvien siirtyvän kierteen. Tutkimusongelmaa lähestyttiin pakolaistaustaisten nuorten aikuisten subjektiivisista kokemuksista käsin.

Kehittämistehtävän tutkimuskohteena ovat vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena Suomeen saapuneet nuoret aikuiset turvapaikanhakijat. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa heidän syrjäytymisen kokemuksista ja ajatuksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineiston keruumenetelminä käytettiin arabian kielellisiä teemahaastatteluita. Aineistoa täydennettiin kirjallisuudella sekä vuosien aikana kertyneellä hiljaisella tiedolla. Aineisto analysointiin käyttämällä laadullista sisältöanalyysimenetelmää.

Teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille nuorten syrjäytymiseen liittyviä käsitteitä ja menetelmiä syrjäytymisen kitkemiseksi. Kehittämistyössä selvitettiin millaisia haasteita pakolaistaustaiset nuoret aikuiset kohtaavat syrjäytymisen teemoilta, miten se vaikuttaa heidän tulevaisuuden suunnitelmiin ja kotoutumiseen, miten he itse ymmärtävät syrjäytymistä ilmiönä, millaisia keinoja he itse haluavat käyttää syrjäytymisen kitkemiseen ja millaista apua ja yhteistyötä he toivovat viranomaisilta.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että useampi pakolaistaustainen nuori aikuinen on kokenut syrjäytymistä jollakin perusteella tai on vaarassa syrjäytyä. Syrjäytyminen herätti voimakkaita tunteita ja syrjäytymisen käsite koettiin usein loukkaavaksi. Ne jotka olivat kokeneet syrjäytymistä eivät olleet joutuneet siihen tilanteeseen omasta tahdostaan. Syrjäytyminen oli aiheuttanut osalle haastateltaville mielenterveysongelmia ja johtanut masennukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että yksinäisyys ja uuden kotimaan kielen hallinta sekä heikot opiskelutaidot vaikuttavat merkittävästi pakolaisten syrjäytymiseen. Uuden kielen opettelu olisi hyvä aloittaa mahdollisimman pian heti maahantulon jälkeen. Opiskeluissa syrjäytymisen riski näkyi selkeämmin poissaoloilla ja välinpitämättömyydellä opiskeluja kohtaan.

Ammattilaisten tiivis ja verkostomainen yhteistyö sekä kulttuurisensitiivinen työote ammattilaisten ja asiakkaiden välisessä kohtaamisessa ovat avainasemassa pakolaistaustaisten nuorten aikuisten maahan syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kohdennettujen palvelujen ohella tarvitaan tukea tavallisen arjen rakentamiseen jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Oikea- aikainenapu vähentää selkeästi syrjäytymisen riskiä. Vertaistuen merkitys nousi selkeästi esille pakolaistaustaisten nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen keinoksi. Tutkimuksessa ilmeni, että pakolaistaustaisilla nuorilla aikuisilla on suuri tarve jakaa kokemuksiaan ja saada kaipaamansa tukea ja neuvoa samanlaisia asioita kokeneilta.

The purpose of this thesis is to understand the exclusion of young adults with refugee background, as well as its manifestations and causes. The information obtained in the thesis can be used to develop services for young adults with refugee background, to identify the causes of exclusion, to develop solutions for coping with and preventing exclusion, and to break the cycle that passes over generations. The research problem was approached from the subjective experience of young adults with refugee background.

The purpose of the development task was to study young adults who arrived in Finland as a result of the 2015 refugee crisis. The aim of the thesis was to obtain information on their experiences of exclusion. The thesis was carried out using qualitative research methods. The research material was collected through thematic interviews in Arabic. The material was supplemented with literature and tacit knowledge accumulated over the years. The method used to analyze the material was qualitative content analysis.

The theoretical framework highlights the concepts and methods of exclusion of young people. The development work examined the challenges young adults with refugee background face from the themes of exclusion, how it affects their future plans and integration, how they themselves understand exclusion as a phenomenon, which means they want to use to eradicate exclusion and what kind of help and cooperation they need from the authorities.

The results suggest that more young adults with refugee background have experienced exclusion on some basis or are at risk of exclusion. The concept of exclusion was often found to be offensive. Those who had experienced exclusion had not come into that situation of their own free will. The exclusion had caused some interviewees mental problems and had led to depression. The study indicates that loneliness and the acquisition of the new language and poor learning skills have a significant impact on the exclusion of refugees. Learning a new language should start as soon as possible after arrival. In studies, the risk of exclusion was more clearly reflected by absence from and indifference towards studies.

Close and networked cooperation between professionals and culturally sensitive work approach between professionals and customers are keys to preventing the exclusion of young adults with refugee background. In addition to targeted services, support is needed to build normal everyday life even before the problems become more acute. Assistance offered at a right time clearly reduces the risk of exclusion. The importance of peer support was remarkably highlighted as a means of preventing the exclusion of young adults with refugee background. The study indicates that adults with refugee background have a great need to share their experiences and get the support and advice they need from people who have similar experiences.