Grooming-ilmiön kohteena alle 16-vuotiaat: Ennalta estäminen ja esitutkinta haasteineen
Terttunen, Pilvi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927451
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy alle 16-vuotiaisiin kohdistuvaan grooming-ilmiöön. Opinnäytetyössä selvitetään mitä grooming tarkoittaa sekä miten grooming-ilmiöön liittyviä tapauksia ennalta estetään ja tutkitaan poliisin suorittamassa esitutkinnassa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen tekemällä asiantuntijahaastatteluja ja tarkastelemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Grooming-ilmiöön liittyvää Suomen lainsäädäntöä tarkastellaan opinnäytetyössä lainopillisin menetelmin.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa lukijalle tietoa ja yleinen näkemys grooming-ilmiöstä sekä tuoda esiin ennalta estävän toiminnan ja esitutkinnan haasteita grooming-tapauksissa ja pohtimaan näihin ratkaisukeinoja. Tutkimus pyrkii selventämään lukijalle grooming-ilmiötä ja siihen liittyvää prosessia. Lisäksi työn tarkoituksena on hyödyttää poliisia laadukkaan esitutkinnan ja ennalta estävän toiminnan suorittamisessa.
Kirjallisen aineiston, lainsäädännön tulkitsemisen ja haastatteluista saadun aineiston pohjalta voidaan todeta grooming-tapausten tapahtuvan suurelta osin eri sosiaalisen median palveluissa ja grooming-prosessin etenevän luottamussuhteen luomisesta tekijän ja lapsen välille hiljalleen seksuaaliseen kommunikointiin. Grooming-tapaukset tulevat poliisin tietoon viranomaisyhteistyön, lapsen vanhemman ja erilaisten nettivihje- ja chat-palveluiden kautta. Tällaisten palveluiden avulla ilmoittamisen kynnystä on saatu madallettua, sillä nuoren on mahdollista tehdä asiasta ilmoitus palveluntarjoajalle käyttäjäprofiilin nimimerkin takaa. Haasteina esitutkintaan tuo sosiaalisen median palveluiden tarjoama anonymiteetti sekä ilmiön ulottuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Tekijän ollessa ulkomailla esi-tutkinnan jatkamiselle on yleensä perusteita vain, jos tapauksessa tutkitaan rikosnimikkeen lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin lisäksi vakavampia rikosnimikkeitä tai jos tekijällä on useita uhreja. Sekä ennalta estämisessä että esitutkinnassa ongelmakohdaksi nousevat resurssien ja koulutuksen puute, jonka johdosta paljastavaa toimintaa on hankala suorittaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa lukijalle tietoa ja yleinen näkemys grooming-ilmiöstä sekä tuoda esiin ennalta estävän toiminnan ja esitutkinnan haasteita grooming-tapauksissa ja pohtimaan näihin ratkaisukeinoja. Tutkimus pyrkii selventämään lukijalle grooming-ilmiötä ja siihen liittyvää prosessia. Lisäksi työn tarkoituksena on hyödyttää poliisia laadukkaan esitutkinnan ja ennalta estävän toiminnan suorittamisessa.
Kirjallisen aineiston, lainsäädännön tulkitsemisen ja haastatteluista saadun aineiston pohjalta voidaan todeta grooming-tapausten tapahtuvan suurelta osin eri sosiaalisen median palveluissa ja grooming-prosessin etenevän luottamussuhteen luomisesta tekijän ja lapsen välille hiljalleen seksuaaliseen kommunikointiin. Grooming-tapaukset tulevat poliisin tietoon viranomaisyhteistyön, lapsen vanhemman ja erilaisten nettivihje- ja chat-palveluiden kautta. Tällaisten palveluiden avulla ilmoittamisen kynnystä on saatu madallettua, sillä nuoren on mahdollista tehdä asiasta ilmoitus palveluntarjoajalle käyttäjäprofiilin nimimerkin takaa. Haasteina esitutkintaan tuo sosiaalisen median palveluiden tarjoama anonymiteetti sekä ilmiön ulottuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Tekijän ollessa ulkomailla esi-tutkinnan jatkamiselle on yleensä perusteita vain, jos tapauksessa tutkitaan rikosnimikkeen lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin lisäksi vakavampia rikosnimikkeitä tai jos tekijällä on useita uhreja. Sekä ennalta estämisessä että esitutkinnassa ongelmakohdaksi nousevat resurssien ja koulutuksen puute, jonka johdosta paljastavaa toimintaa on hankala suorittaa.