Valmius: varautuminen ja valmiussuunnittelu kulttuuriomaisuuden suojelun lähtökohtana
Hentunen, Lisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927592
Tiivistelmä
Valmius on KULTA ry:n tilaama opinnäytetyö, jossa kartoitettiin valmiussuunnittelun nykytilannetta ammattimaista näyttelytoimintaa tuottavissa museoalan organisaatioissa Suomessa sekä selvitettiin kulttuuriomaisuuden suojelun yhteistyöryhmien toimenpide-esitysten toteutumista käytännössä, erityisesti koulutuksen ja tiedottamisen osalta.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin ennakkokyselyä sekä teemahaastatteluja. Haastatteluaineistojen sisällöt analysoitiin laadullisin tutkimusmenetelmin; teemoittelun ja laadullisen sisällönanalyysin avulla voitiin tunnistaa aineistoa yhdistäviä ja erottavia piirteitä suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Tilannekuva muodostettiin ennakkokysely- ja haastatteluaineistoon sekä olemassa olevien asiakirjoihin ja aiempiin tutkimuksiin perustuen. Samalla pyrittiin tunnistamaan valmiussuunnittelun tärkeimpiä kehittämiskohteita.
Tutkimusaineiston pohjalta voitiin todeta, että valmiussuunnittelu ei ole vakiintunut toimintatapa museo-organisaatioissa Suomessa. Varautumisen ja valmiussuunnittelun tärkeys kuitenkin tunnistettiin laajalti. Taloudelliset, henkilöstö- sekä tilaresurssit vaikuttivat merkittävästi kulttuuriomaisuuskohteiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin aloittaa tai ylläpitää valmiussuunnittelu- ja riskienhallintatyötä.
Samoin tutkimusaineiston pohjalta havaittiin, etteivät kulttuuriomaisuuskohteisiin laaditut riskiarvioinnit ja pelastussuunnitelmat juurikaan vastaa sellaisenaan kokoelmaturvallisuuden ja kulttuuriomaisuuden suojelun haasteisiin painopisteen ollessa henkilöturvallisuudessa. Valtakunnallisen ohjeistuksen puute sekä nimenomaan taide- ja museokokoelmien suojaamiseen kohdennetun sekä varautumiseen liittyvän koulutuksen huono saatavuus koettiin ongelmalliseksi alan toimijoiden keskuudessa.
Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan havaittuun koulutustarpeeseen kokoamalla ohjeistusta valmiussuunnittelun tueksi huomioiden nimenomaan kulttuuriomaisuuden suojaamisen näkökulma. Oppaan pohjana käytettiin sekä valmiussuunnittelun yleisiä ohjeita että kulttuuriomaisuuden suojaamiseen suunnattuja materiaaleja ja aiempia tutkimuksia.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin ennakkokyselyä sekä teemahaastatteluja. Haastatteluaineistojen sisällöt analysoitiin laadullisin tutkimusmenetelmin; teemoittelun ja laadullisen sisällönanalyysin avulla voitiin tunnistaa aineistoa yhdistäviä ja erottavia piirteitä suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Tilannekuva muodostettiin ennakkokysely- ja haastatteluaineistoon sekä olemassa olevien asiakirjoihin ja aiempiin tutkimuksiin perustuen. Samalla pyrittiin tunnistamaan valmiussuunnittelun tärkeimpiä kehittämiskohteita.
Tutkimusaineiston pohjalta voitiin todeta, että valmiussuunnittelu ei ole vakiintunut toimintatapa museo-organisaatioissa Suomessa. Varautumisen ja valmiussuunnittelun tärkeys kuitenkin tunnistettiin laajalti. Taloudelliset, henkilöstö- sekä tilaresurssit vaikuttivat merkittävästi kulttuuriomaisuuskohteiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin aloittaa tai ylläpitää valmiussuunnittelu- ja riskienhallintatyötä.
Samoin tutkimusaineiston pohjalta havaittiin, etteivät kulttuuriomaisuuskohteisiin laaditut riskiarvioinnit ja pelastussuunnitelmat juurikaan vastaa sellaisenaan kokoelmaturvallisuuden ja kulttuuriomaisuuden suojelun haasteisiin painopisteen ollessa henkilöturvallisuudessa. Valtakunnallisen ohjeistuksen puute sekä nimenomaan taide- ja museokokoelmien suojaamiseen kohdennetun sekä varautumiseen liittyvän koulutuksen huono saatavuus koettiin ongelmalliseksi alan toimijoiden keskuudessa.
Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan havaittuun koulutustarpeeseen kokoamalla ohjeistusta valmiussuunnittelun tueksi huomioiden nimenomaan kulttuuriomaisuuden suojaamisen näkökulma. Oppaan pohjana käytettiin sekä valmiussuunnittelun yleisiä ohjeita että kulttuuriomaisuuden suojaamiseen suunnattuja materiaaleja ja aiempia tutkimuksia.