Miten palvelun tavoitteet ja varhaisnuorten tarpeet kohtaavat avoimessa ohjatussa nuorisotyössä: tapaustutkimus nuorisotyöyksikössä X
Oikarinen, Anita (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927453
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee erään kaupungin nuoristyöyksikköä X ja siellä avointa ohjattua nuoristotyötä. Kehittämistarve opinnäytetyöhön lähti työntekijän huomioista. Avoin ohjattu nuorisotyö on jäänyt huomiotta kaikkien muiden tytömuotojen kehittyessä. Syynä tähän on työn raskaus, joka ohjaa vasta valmistuneita työntekijöitä projektitöiden pariin, ja siksi opinnäytetyön tavoitteena onkin kehittää avointa ohjattua nuorisotyötä ja palvelua.
Nuorisotyöyksikön muutto uusiin tiloihin yhdisti kaksi eri toimipistettä, jolloin yhdyistyi henkilökunta, nuoret ja varhaisnuoret eri lähiöiden toimipisteistä. Samanaikaisesti alkanut koronapandemia muuttuvine rajoituksineen pitkitti vakituisen toiminnan aloittamista. Tutkimustilannetta taustoitti nuorisotyön perussuunnitelmaan liittyvä kehittämisprosessi koskien koko kaupungin organisaatiota.
Nuorisotyöyksiköllä oli opinnäytetyön tekemisen aikana yhteensä kolme eri lähiötä, joissa avointa ohjattua nuorisotyötä tehtiin varhaisnuorille. Lähtökohtana oli vertailla näitä toimipisteitä keskenään. Tiedon keräämiseen varatut viikot ja kaupungilta tuleva tutkimuslupahakemuksen käsittelyaika päällekkäistyivät ja siksi vain yhtä toimipistettä tutkittiin.
Opinnnäytetyö kohdistui avoimen ohjatun nuorisotyön palvelua käyttäviin varhaisnuoriin, iältään 9–11(12) -vuotiaisiin ja kyseistä palvelua tarjoaviin työntekijöihin. Alun perin tutkimustiedon kerääminen oli jaettu kahteen osaan kohdistuen palvelumuotoiluun, lomakehaastattelu varhaisnuorille ja havainnointilomake tutkijan täydennettäväksi. Tiedon kerääminen muuttui aidossa tutkimustilanteessa havainnoinnista työntekijöiden haastattelemiseksi. Tutkimuksen kohderyhmään kuului varhaisnuorten ja työntekijöiden lisäksi myös opinnäytetyön tekijä, jonka käyttökokemuksia kolmesta eri palvelutilanteesta ja siihen limittyvistä asiakasuhteista tutkittiin.
Palvelunmuotoilun avulla tutkimustuloksina osoitetaan työvälineitä, joiden avulla nuorisotyön perussuunnitelmaan liittyvät tavoitteet ja nuorten tarpeet kohtaavat palvelupolulla.
Nuorisotyöyksikön muutto uusiin tiloihin yhdisti kaksi eri toimipistettä, jolloin yhdyistyi henkilökunta, nuoret ja varhaisnuoret eri lähiöiden toimipisteistä. Samanaikaisesti alkanut koronapandemia muuttuvine rajoituksineen pitkitti vakituisen toiminnan aloittamista. Tutkimustilannetta taustoitti nuorisotyön perussuunnitelmaan liittyvä kehittämisprosessi koskien koko kaupungin organisaatiota.
Nuorisotyöyksiköllä oli opinnäytetyön tekemisen aikana yhteensä kolme eri lähiötä, joissa avointa ohjattua nuorisotyötä tehtiin varhaisnuorille. Lähtökohtana oli vertailla näitä toimipisteitä keskenään. Tiedon keräämiseen varatut viikot ja kaupungilta tuleva tutkimuslupahakemuksen käsittelyaika päällekkäistyivät ja siksi vain yhtä toimipistettä tutkittiin.
Opinnnäytetyö kohdistui avoimen ohjatun nuorisotyön palvelua käyttäviin varhaisnuoriin, iältään 9–11(12) -vuotiaisiin ja kyseistä palvelua tarjoaviin työntekijöihin. Alun perin tutkimustiedon kerääminen oli jaettu kahteen osaan kohdistuen palvelumuotoiluun, lomakehaastattelu varhaisnuorille ja havainnointilomake tutkijan täydennettäväksi. Tiedon kerääminen muuttui aidossa tutkimustilanteessa havainnoinnista työntekijöiden haastattelemiseksi. Tutkimuksen kohderyhmään kuului varhaisnuorten ja työntekijöiden lisäksi myös opinnäytetyön tekijä, jonka käyttökokemuksia kolmesta eri palvelutilanteesta ja siihen limittyvistä asiakasuhteista tutkittiin.
Palvelunmuotoilun avulla tutkimustuloksina osoitetaan työvälineitä, joiden avulla nuorisotyön perussuunnitelmaan liittyvät tavoitteet ja nuorten tarpeet kohtaavat palvelupolulla.