Johtamisen paradokseja Helsingin ortodoksisessa seurakuntatyössä

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan Helsingin ortodoksien seurakunnan johtamiseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden suhdetta toisiinsa kokemusten ja teorian valossa. Tutkimushypoteesina on, että seurakunnan johtamiseen vaikuttavat monet osin ristiriitaisetkin vaatimukset.

Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä ja ongelmana on, miten johtamiseen mahdollisesti liittyvät paradoksit näyttäytyvät Helsingin ortodoksisen seurakunnan johtamiskäytännöissä ja niiden tulkinnoissa ja miten niissä ilmeneviä ristiriitaisuuksia voisi ratkoa? Tutkimuksen kohteena oli Helsingin ortodoksinen seurakunta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin ja tarkastella eri näkökulmista Helsingin ortodoksisen seurakunnan tämänhetkisiä johtamiskäytänteitä, -uskomuksia ja -odotuksia ja niissä mahdollisesti ilmeneviä ristiriitaisuuksia sekä kerätä ajatuksia tulevaisuuden johtamistyön kehittämisen pohjaksi.

Opinnäytetyön menetelminä käytettiin kirjallista kyselyä ja teemahaastattelua. Tutkimusaineisto pohjautuu kirjalliseen kyselytutkimuksen ja teemoitetun ryhmähaastattelun materiaalien analyyseihin. Tutkimusaineistoa on tarkasteltu teoriasidonnaisen sisällön analyysin kautta. Tutkimuksessa ajattelua on ohjannut vuoroin teoria ja vuoroin aineisto. Eri näkökulmat painottuivat aineistossa, niiden tulkintaa tai ryhmittelyä on pyritty vahvistamaan ja tarkastelemaan eri johtamisteorioiden kautta.

Tutkimuksen tulos vahvisti osan tutkimushypoteesin ristiriidoista koetuiksi. Eniten ristiriitoja koettiin olevan seurakunnan ja kirkon oman lainsäädännön, kanoneiden ja tradition sekä työlainsäädännön välillä. Kirjallisen kyselytutkimuksen ja teemoitetun ryhmähaastattelun vastaukset ja niissä nousseet näkökulmat suhteessa tutkimuskysymyksiin ja hypoteesiin erosivat kuitenkin osin toisistaan. Vastausten hajonta ja niiden ristiriitaisuudet antavat viitteitä siitä, että seurakunta ja sen eri toimijat eivät ole yhtenäinen kokija- ja näkijäjoukko, vaan monimuotoinen, monesta eri roolista katsova joukko, joka muodostaa yhdessä seurakuntayhteisön.

Tutkimus osoitti, että seurakunnassa on tarvetta yhteiselle keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiselle johtamisesta ja seurakunnan toimintaan liittyvistä ydinhaasteista. Tulevaisuuden haaste seurakunnalle on, miten, missä ja ketkä voisivat käydä tietoista moniäänistä keskustelua ja miten keskustelun kautta olisi mahdollista saavuttaa yhteinen suunta ja tavoite seurakunnan johtamiselle