Väärinymmärrettyjä ihmisoikeustaistelijoita ja apua kaipaavia lainrikkojia : asiantuntijoiden näkemyksiä lapsen seksuaalisten hyväksikäyttäjien suhtautumisesta tekoonsa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä vaikuttimia ja teon mahdollistavia tekijöitä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistymisen takana on. Tästä syystä on tärkeää tutkia aihetta tekijän näkökulmasta sekä tuoda esille tekijän näkemyksiä ja ajattelua alanammattilaisten kautta. Asiaa on aiheellista tutkia, jotta voidaan ennalta ehkäistä näiden rikosten syntymistä, tarjota tekijöille tarvittavaa apua sekä saada viranomaisille ja muille ammattilaisille oikeanlaista tietoa aiheeseen liittyen.

Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on pyritty selittämään monin eri tavoin. Kriminaalipsykologi Michael Seto on muodostanut aiheesta teoreettisen mallin, joka pyrkii selittämään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön johtavia motivaatio-, edistämis- ja tilannetekijöitä. Michael Seton malliin on vaikuttanut Finkelhorin vuonna 1984 luoma malli rikosten yleisteoriasta, sekä Gottfredsonin ja Hirschin vuonna 1990 luoma malli rikosten yleisteoriasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu Michael Seton malliin.

Aineistona toimii neljä aiheen asiantuntijan haastattelua. Haastatelluista kaksi on poliisia ja kaksi tuomittujen tekijöiden kuntoutuksessa toimivia asiantuntijoita. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Miten asiantuntijoiden näkemysten mukaan Michael Seton kehittämä malli The motivation–facilitation Model toteutuu tekijöiden kohdalla? Miten asiantuntijoiden näkemysten mukaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt suhtautuu tekoonsa ja oikeuttaa toimintaansa? Opinnäytetyö on laadullisin menetelmin toteutettu tutkimuksellinen opinnäytetyö. Sekä MFM-mallin toteutumista tekijöiden kohdalla että tekijöiden suhtautumista tekoonsa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin.

MFM-malliin perustuvan analyysin tulokset toivat esille tekijöiden heterogeenisyyden henkilökohtaisten ominaisuuksien, ympäristön ja sosiaalisen taustan näkökulmista. Joidenkin MFM-mallin aihealueiden painoarvo oli suurempi, kuten motivaatiotekijöihin liittyvät parafiliat, edistämistekijöihin liittyvä sosiaalisuus sekä tilannetekijöihin liittyvät olotilat. Toisen tutkimuskysymyksen analyysin mukaan tekijän tekoon suhtautumiseen ja toiminnan oikeuttamiseen liittyy se, että tekijä joko myöntää tehneensä väärin tai ei pidä tekoa normien vastaisena. Se, että tekijät tietävät teon olevan väärin, ei välttämättä estä teon toteutumista. Ne tekijät, jotka eivät myönnä tehneensä tuomittavaa tekoa, usein vähättelevät toimintaansa ja sen vahingollisuutta.