Etäkirjavinkkausten vuorovaikutteisuus, osallistavuus ja saavutettavuus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tilaajana on Espoon kaupunginkirjasto, jossa keväällä 2020 kehitettiin nopealla aikataululla etäpalveluita peruskouluille. Etäkirjavinkkaus oli nopeasti arkipäivää, mutta verrattuna lähikirjavinkkauksiin. Toteutus jäi usein hieman puutteelliseksi. Etäkirjavinkkauksien kuitenkin todettiin lisäävän koulujen yhdenvertaisuutta, joten niiden kehittämiselle koettiin olevan tarvetta.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa erilaisia etäkirjavinkkauksessa käytettäviä menetelmiä perehtymällä verkkopedagogiikkaan, etätapahtumien järjestämiseen ja kirjavinkkauksesta viime vuosina tehtyihin tutkimuksiin ja aineistoihin. Fokus oli erityisesti vuorovaikutteisuudessa, osallistavuudessa ja saavutettavuudessa, jotka olin aiemmin nostanut tärkeimmiksi etäkirjavinkkauksen kehittämiskohteiksi. Opinnäytetyöhön kuului kyselytutkimus, jossa kysyttiin peruskoulun opettajien mielipiteitä etäkirjavinkkauksesta, sekä eri vuorovaikutteisista menetelmistä, ja kartoitettiin mahdollisuuksia osallistua etäkirjavinkkaukseen. Benchmarkkauksen puitteissa haastateltiin kahden eri kaupunginkirjaston henkilöstö heidän tavoistaan tuottaa etäkirjavinkkauksia, ja kirjavinkkausvideoita.

Tietopperustasta selvisi, että vuorovaikutteisuutta ei toivota vain etäkirjavinkkauksilta, vaan niitä toivotaan myös lähikirjavinkkauksilta. Useat etäkirjavinkkaukseen kehitetyt menetelmät toimivat siis myös lähikirjavinkkauksissa. Kyselyn perusteella voitiin päätellä jonkin verran opettajien mielipiteistä, mutta vastaajamäärän jäädessä alhaiseksi, ei suuria johtopäätöksiä voinut tehdä. Yhteistyön lisääminen kirjastojen ja koulujen välille olisi kuitenkin tehokas keino lisätä vuorovaikutusta ja näin etäkirjavinkkauksia voitaisiin kehittää mielekkäiksi kummallekin osapuolelle. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät ja tuloksena syntyi ”Vuorovaikutteisuus, osallistavuus ja saavutettavuus etäkirjavinkkauksissa -opas kirjavinkkarille”, joka on käytettävissä Espoon kaupunginkirjaston lisäksi myös muissa Suomen kirjastoissa.

This thesis examines the best methods in order to give a remote book talk to a school class. Thesis was commissioned by Espoo City Library and the purpose was to create new methods and examine the functionality of old methods in order to give a remote book talk. The focus of the development was in interactivity, inclusiveness and accessibility. Survey and benchmarking were used as research methods. The survey was carried out in six cities and the target group was elementary school teachers. The objective of the survey was to get to know the teachers' experience of which methods work in remote book talk and what were the school's possibilities for participating in remote book talk. Questions were also asked about different interactive methods and methods that increase accessibility. Two city libraries were selected for benchmarking and three library employees were interviewed. The purpose was to find out the ways in which different cities implement remote book talk. The results and research show that interactivity is an element that is desired in both remote and traditional book talks. This indicates that the methods that were developed during the thesis can be widely used in all book talks. The survey showed that the teachers consider it important that the students receive the books immediately after the book talk and that many of the presented methods were seen as effective ways to increase interactivity. The small number of respondents to the survey indicates that cooperation with schools should be increased in the future so that communication and the new methods would serve both the school and the library. As a final product of this thesis is a guide for a book talker and it summarizes the information that was received during research. It contains methods and tips for interactivity, inclusiveness and accessibility. The guide is made to use in all Finnish libraries.