Opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma käytännön toimiksi oppilaitoksen arjessa

Abstract

Oppilaitoksissa tehdään strategiatyötä toiminnan viitekehykseksi. Strategiatyö sisältää suunnitelmia ja ohjeistuksia, joita toteuttamalla pyritään kohti asetettuja tavoitteita. Opiskelijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu on osa oppilaitoksen hyvinvointiin liittyvää strategiatyötä. Oppilaitoksissa laaditaan opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka on toiminnallinen toimenpidesuunnitelma.

Opinnäytetyön toteuttamisen taustalla oli tunnistettu tilanne siitä, että työn tilaajalla, Gradialla olevaa laadukasta ja hyvin visualisoitua opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei henkilöstön keskuudessa tiedosteta ja se ei ole jalkautunut arjen teoiksi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin ratkaisemaan tätä havaittua ongelmaa ja etsimään siihen ratkaisua tutkimuskysymyksillä: Miten Gradiassa tehty suunnitelma tulisi jalkauttaa ja Millainen käytännön toiminta Gradiassa tukisi suunnitelman toteutumista arjessa. Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin luoda toimintatapa, jolla opettajien itse on helppo perehtyä suunnitelmaan sekä jalkauttaa sitä arjen tekojen tasolle saakka. Tavoitteena oli, että syntyvä toimintatapa on toistettavissa oleva ja sen toteuttaminen on sidoksissa perustehtävään, eli opetustyöhön.

Kehittämismenetelminä opinnäytetyössä käytettiin toiminnallista kehittämispajaa, osallistuvaa havainnointia ja dialogikeskustelua. Kehittämispaja toteutettiin strategioiden jalkauttamiseen kehitetyllä nelivaiheisella toteutusmallilla ja pajatyöskentelyssä korostettiin toiminnallisuutta. Toiminnallisen yhteistyöskentelyn ja dialogin haluttiin herättää osallistujien sisäistä motivaatiota suunnitelmaa kohtaan sekä edistää heidän kehittäjätoimijuutta. Opinnäytetyön kehittämisosioon osallistui opettajahenkilöstöä ja muuta ohjaushenkilöstöä.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi tavoiteltu toimintamalli ja johtopäätöksiä tutkimuskysymyksiin. Suunnitelma jalkautuu arjen teoiksi sitä paremmin mitä enemmän siihen koetaan omakohtaisuutta ja innostusta. Omakohtaisuus ja innostus syntyy, kun suunnitelmaan on perehdytään, käydään yhteistä keskustelua ja löydetään kosketuspinnat perustehtävään, eli opetustyöhön. Johtopäätöksenä voidaan todeta myös, että kehittämistyössä syntynyttä toimintatapaa voidaan käyttää muunkin toiminnallisen suunnitelman tutuksi tekemisessä ja siirtämisessä arkisiin työtehtäviin.