Kadonneen henkilön vesistöetsintä : poliisin toimintamallit vesistöetsinnässä

Abstract

Tämä on tutkimuksellinen opinnäytetyö, joka käsittelee poliisin toimintatapoja ja työkaluja kadonneen henkilön vesistöetsinnässä sekä etsinnän tuomia haasteita, kouluttautumista, siviilietsijöiden avun merkitystä ja sivutaan ilmi tulleita kehityskohteita. Tutkimus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja se on toteutettu kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen.

Opinnäytetyö toteutettiin hyödyntäen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, verkkolähteitä, lainsäädäntöä ja poliisihallituksen laatimia ohjeita. Lisäksi tietoa kerättiin neljällä haastattelulla, joista kolme oli poliiseja ja yksi siviilietsijä.

Tutkimuksen perusteella vesistöetsintä on haastavaa, koska olosuhteet ja käytettävissä olevat työkalut määrittelevät pitkälti sen, mihin lopputulokseen päästään. Vesistöetsintään vaikuttaa olosuhteiden ja työkalujen lisäksi kadonneessa henkilössä tapahtuvat hukkumisen jälkeiset muutokset. Alkuvaiheessa kadonneen henkilön etsintä on aktiivista ja lopetetaan henkilön löytyessä tai etsinnän päättyessä tuloksettomana. Tämän jälkeen vesistöetsintää jatketaan poliisin saadessa uutta ja oleellista tietoa. Tutkimuksessa selvisi, että siviilietsijöiden apu parantaa mahdollisuuksia kadonneen henkilön löytämiseksi. Vesistöetsinnän keinoista parhaimmaksi osoittautui kaikkien käytettävissä olevien työkalujen yhdistäminen.