Poliisin hallintorakenneuudistukset (I–III) ja kansalaisten arviot poliisin toiminnasta : katsaus poliisibarometritutkimusten tuloksiin 1999–2020
Vuorensyrjä, Matti (2023)
Poliisiammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-417-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-417-7
Tiivistelmä
Tämä katsaus on laadittu Poliisiammattikorkeakoulussa alkuvuoden 2023 aikana sisäministeriön myöhemmin tänä keväänä toteutettavan erillishankkeen tueksi. Sisäministeriön Poliisin hallintorakenteen arviointi ja kehittämisvaihtoehdot -hankkeessa arvioidaan poliisin aiemmin toteutettuja hallintorakenneuudistuksia, erityisesti vuonna 2014 implementaatiovaiheeseen edennyttä niin sanottua PORA III -ohjelmaa.
Poliisibarometritutkimusten sarja on yksi niistä tietolähteistä, joita arviointihankkeessa voidaan hyödyntää. Poliisibarometri on systemaattisesti toistuvien poikkileikkaustutkimusten sarja, jonka avulla on kuvattu ja analysoitu kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta vuosien 1999–2020 välisenä aikana.
Tässä katsauksessa kysytään, voidaanko havaita ajallisia yhteyksiä – positiivisia tai negatiivisia – poliisin hallintorakenneuudistusten I–III implementaatiojakson (2009–2016) ja kansalaisarvioiden vaihtelun välillä, kun siis tarkastellaan niitä kansalaisten arvioita, jotka kohdistuvat poliisin toimintaan ja Suomen sisäiseen turvallisuuteen.
Katsauksen perusteella luottamusta ja Suomen yleistä turvallisuus- ja rikollisuustilannetta koskevissa muuttujissa ei havaita hallintorakenneuudistusten ajanjaksoon osuvia suuria muutoksia. Kansalaiset luottavat poliisin toimintaan. Poliisin legitimiteetti on Suomessa vahva. Sama pätee vallankäytön laillisuusperiaatteeseen (the rule of law), johon niin kansalaiset kuin eri viranomaistahotkin ovat kattavasti sitoutuneet. Kehitys on ollut näiltä osin vakaata.
Kansalaisten turvallisuus- ja rikollisuuskokemukset eivät nekään näytä muuttuneen hallintorakenneuudistusten aikana. Pitkällä aikavälillä kehityskulku näyttää säilyneen ennallaan; tilanne on yleisesti ottaen parantunut. Sama havaitaan rikosilmoituksissa, myös rikosilmiökohtaisessa tarkastelussa; poliisin hallintorakenneuudistusten ja ilmoitusalttiuden välillä ei näytä olevan ajallista yhteyttä.
Poliisipalvelujen saavutettavuutta koskevat kansalaisarviot näyttävät sen sijaan muuttuneen poliisin hallintorakenneuudistusten vuosina. Arviot poliisin näkyvyydestä omalla asuinalueella, arviot kiireellisen hälytysavun saamisesta tapahtumapaikalle, sekä arviot häiriö- ja rikosilmoitusten vaikutuksista (raportoinnin koettu vaikuttavuus) heikentyivät 2010-luvun kuluessa, erityisesti poliisin hallintorakenneuudistusten vuosina.
Poliisibarometritutkimusten sarja on yksi niistä tietolähteistä, joita arviointihankkeessa voidaan hyödyntää. Poliisibarometri on systemaattisesti toistuvien poikkileikkaustutkimusten sarja, jonka avulla on kuvattu ja analysoitu kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta vuosien 1999–2020 välisenä aikana.
Tässä katsauksessa kysytään, voidaanko havaita ajallisia yhteyksiä – positiivisia tai negatiivisia – poliisin hallintorakenneuudistusten I–III implementaatiojakson (2009–2016) ja kansalaisarvioiden vaihtelun välillä, kun siis tarkastellaan niitä kansalaisten arvioita, jotka kohdistuvat poliisin toimintaan ja Suomen sisäiseen turvallisuuteen.
Katsauksen perusteella luottamusta ja Suomen yleistä turvallisuus- ja rikollisuustilannetta koskevissa muuttujissa ei havaita hallintorakenneuudistusten ajanjaksoon osuvia suuria muutoksia. Kansalaiset luottavat poliisin toimintaan. Poliisin legitimiteetti on Suomessa vahva. Sama pätee vallankäytön laillisuusperiaatteeseen (the rule of law), johon niin kansalaiset kuin eri viranomaistahotkin ovat kattavasti sitoutuneet. Kehitys on ollut näiltä osin vakaata.
Kansalaisten turvallisuus- ja rikollisuuskokemukset eivät nekään näytä muuttuneen hallintorakenneuudistusten aikana. Pitkällä aikavälillä kehityskulku näyttää säilyneen ennallaan; tilanne on yleisesti ottaen parantunut. Sama havaitaan rikosilmoituksissa, myös rikosilmiökohtaisessa tarkastelussa; poliisin hallintorakenneuudistusten ja ilmoitusalttiuden välillä ei näytä olevan ajallista yhteyttä.
Poliisipalvelujen saavutettavuutta koskevat kansalaisarviot näyttävät sen sijaan muuttuneen poliisin hallintorakenneuudistusten vuosina. Arviot poliisin näkyvyydestä omalla asuinalueella, arviot kiireellisen hälytysavun saamisesta tapahtumapaikalle, sekä arviot häiriö- ja rikosilmoitusten vaikutuksista (raportoinnin koettu vaikuttavuus) heikentyivät 2010-luvun kuluessa, erityisesti poliisin hallintorakenneuudistusten vuosina.