Kommunikaatioalan ammattilaiset vammaispalveluiden asumisyksiköissä
Urpilainen, Tiia; Välimäki, Miia (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195663
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, työskenteleekö vammaisille henkilöille suunnatuissa asumispalveluyksiköissä kommunikaatioalan ammattilaisia. Kommunikaatioalan ammattilaisiksi on tässä opinnäytetyössä määritelty kommunikaatio-ohjaaja, tulkki sekä puheterapeutti. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kieliasiantuntijat ry. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja haastattelua. Kyselytutkimus suoritettiin verkossa. Kyselyyn vastasivat vammaisten asumispalveluyksiköiden esimiesasemassa toimivat työntekijät. Kolmea kyselyyn vastannutta henkilöä haastateltiin etänä. Haastattelun tarkoituksena oli syventää kyselystä saatua tietoa. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina.
Kyselyn ja haastattelujen perusteella vammaisille suunnatuissa asumisyksiköissä ei työskentele kommunikaatioalan ammattilaisia nimenomaisessa tehtävässä. Tarve kommunikaatioalan ammattilaiselle asumisyksiköihin arvioitiin melko vähäiseksi. Haastattelujen perusteella tämä johtui siitä, ettei asiasta ole tarpeeksi tietoa sekä siitä, että osassa yksiköistä asukkaat kommunikoivat puheella. Asukkaiden kommunikaatiosta vastaavat pääasiassa lähihoitajat, vaikka heidän koulutuksensa ei anna valmiuksia
vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttöön. Tällä hetkellä asukkaiden mahdollisuudet vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttöön riippuvat työntekijän motivaatiosta sekä työkokemuksesta. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella kommunikaatioalan ammattilaisen palkkaaminen osaksi asumispalveluyksikön henkilökuntaa on epätodennäköistä. Ainoastaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanut voidaan laskea osaksi Valviran määrittelemää henkilöstömitoitusta, mikä rajaa pois kommunikaatioalan osaajat. Vammaislainsäädännön uudistusta ei ehditty käsitellä eduskunnassa ennen opinnäytetyön valmistumista, joten sen vaikutuksia kommunikaatioalan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksiin ei voitu arvioida.
Kyselyn ja haastattelujen perusteella vammaisille suunnatuissa asumisyksiköissä ei työskentele kommunikaatioalan ammattilaisia nimenomaisessa tehtävässä. Tarve kommunikaatioalan ammattilaiselle asumisyksiköihin arvioitiin melko vähäiseksi. Haastattelujen perusteella tämä johtui siitä, ettei asiasta ole tarpeeksi tietoa sekä siitä, että osassa yksiköistä asukkaat kommunikoivat puheella. Asukkaiden kommunikaatiosta vastaavat pääasiassa lähihoitajat, vaikka heidän koulutuksensa ei anna valmiuksia
vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttöön. Tällä hetkellä asukkaiden mahdollisuudet vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttöön riippuvat työntekijän motivaatiosta sekä työkokemuksesta. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella kommunikaatioalan ammattilaisen palkkaaminen osaksi asumispalveluyksikön henkilökuntaa on epätodennäköistä. Ainoastaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanut voidaan laskea osaksi Valviran määrittelemää henkilöstömitoitusta, mikä rajaa pois kommunikaatioalan osaajat. Vammaislainsäädännön uudistusta ei ehditty käsitellä eduskunnassa ennen opinnäytetyön valmistumista, joten sen vaikutuksia kommunikaatioalan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksiin ei voitu arvioida.