Johtamisrakenteiden yhteys työhyvinvointiin terveydenhuollon henkilöstön kokemana
Asikainen, Camilla; Lindholm, Krista (2023)
Asikainen, Camilla
Lindholm, Krista
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215904
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Keusoten johtamisrakenteiden yhteyttä työhyvinvointiin hoitohenkilöstön kokemana. Tavoitteena oli lisätä tietoa johtamisrakenteiden yhteydestä työhyvinvointiin kuvaamalla tämänhetkistä tilaa ja selvittämällä kehityskohteita. Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhden terveysaseman akuuttiosaston sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sairaanhoitajat, lähihoitajat ja hoiva-avustajat.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, johon vastattiin Google Forms -alustalla. Kyselyyn osallistui 18 henkilöä. Kysely sisälsi 8 kysymystä, joilla selvitettiin arviota tämänhetkisestä työhyvinvoinnista, kokemuksia tällä hetkellä käytössä olevien johtamisrakenteiden työhyvinvointia tukevista ja heikentävistä vaikutuksista sekä minkälaiset johtamisrakenteet koettaisiin työhyvinvointia tukevina. Kerätty aineisto analysoitiin pääosin sisällönanalyysillä luokittelua käyttäen, sekä lopuksi kvantifioimalla vastaukset niiltä osin, kuin luokittelua ei pystytty toteuttamaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että organisaation tämänhetkistä johtamisrakennetta ei koeta työhyvinvointia tukevana. Hierarkkisen rakenteen koetaan heikentävän työhyvinvointia, koska työntekijät eivät koe tulleensa kuulluiksi eikä vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa koeta olevan. Työntekijät kertoivat, että muutoksia ei perustella eikä arvioida. Osa koki, että lähiesihenkilö on työhyvinvointia tukeva tekijä ja suurin osa kertoi oman työyhteisönsä olevan työhyvinvoinnin tukena.
Tuloksista voitiin päätellä, että osallistava johtaminen tukisi työhyvinvointia hierarkkista johtamista paremmin. Jatkossa tutkimusta voisi jatkaa toteuttamalla laajemman kyselyn henkilöstön kokemuksista johtamisrakenteista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Asiasanat: työhyvinvointi, johtamisrakenne, hierarkkinen johtaminen, osallistava johtaminen
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, johon vastattiin Google Forms -alustalla. Kyselyyn osallistui 18 henkilöä. Kysely sisälsi 8 kysymystä, joilla selvitettiin arviota tämänhetkisestä työhyvinvoinnista, kokemuksia tällä hetkellä käytössä olevien johtamisrakenteiden työhyvinvointia tukevista ja heikentävistä vaikutuksista sekä minkälaiset johtamisrakenteet koettaisiin työhyvinvointia tukevina. Kerätty aineisto analysoitiin pääosin sisällönanalyysillä luokittelua käyttäen, sekä lopuksi kvantifioimalla vastaukset niiltä osin, kuin luokittelua ei pystytty toteuttamaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että organisaation tämänhetkistä johtamisrakennetta ei koeta työhyvinvointia tukevana. Hierarkkisen rakenteen koetaan heikentävän työhyvinvointia, koska työntekijät eivät koe tulleensa kuulluiksi eikä vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa koeta olevan. Työntekijät kertoivat, että muutoksia ei perustella eikä arvioida. Osa koki, että lähiesihenkilö on työhyvinvointia tukeva tekijä ja suurin osa kertoi oman työyhteisönsä olevan työhyvinvoinnin tukena.
Tuloksista voitiin päätellä, että osallistava johtaminen tukisi työhyvinvointia hierarkkista johtamista paremmin. Jatkossa tutkimusta voisi jatkaa toteuttamalla laajemman kyselyn henkilöstön kokemuksista johtamisrakenteista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Asiasanat: työhyvinvointi, johtamisrakenne, hierarkkinen johtaminen, osallistava johtaminen