Merkityt miehet: homomiesten osallisuuden kokemus ja sen kehittäminen työyhteisöissä
Virmes, Ari (2023)
Virmes, Ari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088227
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten homomiehet kokevat osallisuutensa työyhteisössä, kun heidän seksuaalinen suuntautumisensa oli siellä tiedossa. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään osallisuutta ilmiönä siihen vaikuttavine tekijöineen sekä löytämään keinoja vahvistaa hyvinvointia ja toimijuutta tukevaa osallisuuden kokemusta.
Tutkimus- ja kehittämistarve perustuu opinnäytetyön tekijän omiin kokemuksiin pitkäaikaisesta työyhteisöstään sekä aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan työyhteisöissä esiintyy yhä epäasiallista ja syrjivää suhtautumista seksuaalivähemmistöihin. Merkittävä osa homomiehistä salaa homoutensa työpaikallaan huonon kohtelun pelossa. Sekä epäasiallinen kohtelu että salaaminen heikentävät työviihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Osallisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa sosiaalipedagogisesta näkökulmasta määriteltynä käsitteenä. Tutkimusotteena oli fenomenologista lähestymistapaa soveltava laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja teemakirjoittamista. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen homomiestä.
Tutkittavat kokivat osallisuutensa työyhteisöissään pääasiassa erittäin hyväksi. Hyvien kokemusten koettiin parantavan erityisesti työviihtyvyyttä, hyvinvointia ja organisaatioon sitoutumista. Omalla avoimuudella, työyhteisön avoimella vuorovaikutusilmapiirillä sekä esihenkilöiltä saadulla myönteisellä palautteella nähtiin olevan erityisen vahva yhteys hyvään osallisuuskokemukseen. Esiin tulleet negatiiviset kokemukset liittyivät työyhteisön ennakkoluuloiseen tai seksuaalivähemmistöille vihamieliseen ilmapiiriin sekä oman homoseksuaalisuuden salaamiseen ja näkemiseen itse kielteisenä asiana.
Tutkimus vastasi hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin ja piirsi osallisuudesta monipuolisen ja monivivahteisen kuvan. Yllättävää, mutta samalla ilahduttavaa tutkimustuloksissa oli myönteisten kokemusten vallitsevuus. Toisaalta lähes kaikki tutkittavat olivat organisaatioissaan hyvissä ja vakiintuneissa asemissa sekä työskentelivät pääkaupunkiseudulla, jossa seksuaalivähemmistöihin suhtautumisen voidaan arvioida olevan avarakatseista.
Työn tuloksena laadittiin koulutussuositus, jota voidaan käyttää sekä työyhteisöille että homomiehille itselleen suunnatun osallisuuskokemusten vahvistamista tavoittelevan koulutuksen suunnittelussa. Tutkimuksen viitekehys tarjoaa mallin, jonka avulla osallisuutta on mahdollisuus tutkia ja arvioida muissakin kohderyhmissä. Työ antaa myös tietoa, joka auttaa huomioimaan osallisuuden näkökulman kaikenlaisissa työyhteisöjen kehittämishankkeissa.
Tutkimus- ja kehittämistarve perustuu opinnäytetyön tekijän omiin kokemuksiin pitkäaikaisesta työyhteisöstään sekä aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan työyhteisöissä esiintyy yhä epäasiallista ja syrjivää suhtautumista seksuaalivähemmistöihin. Merkittävä osa homomiehistä salaa homoutensa työpaikallaan huonon kohtelun pelossa. Sekä epäasiallinen kohtelu että salaaminen heikentävät työviihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Osallisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa sosiaalipedagogisesta näkökulmasta määriteltynä käsitteenä. Tutkimusotteena oli fenomenologista lähestymistapaa soveltava laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja teemakirjoittamista. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen homomiestä.
Tutkittavat kokivat osallisuutensa työyhteisöissään pääasiassa erittäin hyväksi. Hyvien kokemusten koettiin parantavan erityisesti työviihtyvyyttä, hyvinvointia ja organisaatioon sitoutumista. Omalla avoimuudella, työyhteisön avoimella vuorovaikutusilmapiirillä sekä esihenkilöiltä saadulla myönteisellä palautteella nähtiin olevan erityisen vahva yhteys hyvään osallisuuskokemukseen. Esiin tulleet negatiiviset kokemukset liittyivät työyhteisön ennakkoluuloiseen tai seksuaalivähemmistöille vihamieliseen ilmapiiriin sekä oman homoseksuaalisuuden salaamiseen ja näkemiseen itse kielteisenä asiana.
Tutkimus vastasi hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin ja piirsi osallisuudesta monipuolisen ja monivivahteisen kuvan. Yllättävää, mutta samalla ilahduttavaa tutkimustuloksissa oli myönteisten kokemusten vallitsevuus. Toisaalta lähes kaikki tutkittavat olivat organisaatioissaan hyvissä ja vakiintuneissa asemissa sekä työskentelivät pääkaupunkiseudulla, jossa seksuaalivähemmistöihin suhtautumisen voidaan arvioida olevan avarakatseista.
Työn tuloksena laadittiin koulutussuositus, jota voidaan käyttää sekä työyhteisöille että homomiehille itselleen suunnatun osallisuuskokemusten vahvistamista tavoittelevan koulutuksen suunnittelussa. Tutkimuksen viitekehys tarjoaa mallin, jonka avulla osallisuutta on mahdollisuus tutkia ja arvioida muissakin kohderyhmissä. Työ antaa myös tietoa, joka auttaa huomioimaan osallisuuden näkökulman kaikenlaisissa työyhteisöjen kehittämishankkeissa.