Poliisin voimankäyttötilanteet 2020-luvulla
Peltola, Simo (2023)
Peltola, Simo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098671
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tarkastella tilanteita, joissa poliisi joutuu turvautumaan voimakeinoihin, tilanteiden määriä suhteessa poliisin tehtäviin sekä mitä voimankäyttövälineita tai -tekniikoita poliisi tällaisissa tilanteissa suosii. Tutkimus toteutettiin nimensä mukaisesti 2020–2022 väliseltä ajalta.
Käyn aluksi läpi lyhyesti poliisin voimankäyttöä koskevia tutkimuksia, jonka jälkeen avaan poliisin organisaation yleisellä tasolla. Tämän jälkeen tutustumme poliisin toimivaltaan sekä voimankäytön määritelmään ja siihen liittyvään lakisäätelyyn. Käsittelen myös voimankäytön sekä hätävarjelun eroja ja poliisin virkavastuuta tilanteissa, joissa poliisin voimankäyttö on mennyt liiallisuuksiin.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin vain pienessä murto-osassa tehtäviään. Voimankäyttövälineistä ja -tekniikoista poliisi suosii ylivoimaisesti fyysisiä voiman-käyttötekniikoita sekä kahlitsemista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä, joten menetelmä sopii opin-näytteeseen hyvin, sillä tutkimuksen aineisto on saatavilla PolStat-järjestelmässä tilastoina, ja se esitetään työssä kaavioina.
Käyn aluksi läpi lyhyesti poliisin voimankäyttöä koskevia tutkimuksia, jonka jälkeen avaan poliisin organisaation yleisellä tasolla. Tämän jälkeen tutustumme poliisin toimivaltaan sekä voimankäytön määritelmään ja siihen liittyvään lakisäätelyyn. Käsittelen myös voimankäytön sekä hätävarjelun eroja ja poliisin virkavastuuta tilanteissa, joissa poliisin voimankäyttö on mennyt liiallisuuksiin.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin vain pienessä murto-osassa tehtäviään. Voimankäyttövälineistä ja -tekniikoista poliisi suosii ylivoimaisesti fyysisiä voiman-käyttötekniikoita sekä kahlitsemista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä, joten menetelmä sopii opin-näytteeseen hyvin, sillä tutkimuksen aineisto on saatavilla PolStat-järjestelmässä tilastoina, ja se esitetään työssä kaavioina.