Työhyvinvoinnin johtaminen pelastustoimessa: työhyvinvointielementtien selvitys Keski-Suomessa

Abstract

Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä oli tarkoituksena käynnistää työhyvinvointidialogi pelastajien ja päällystön kesken Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Dialogin toteuttamiseksi tavoitteena oli selvittää haastattelututkimuksen keinoin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen ne elementit, jotka vaikuttavat pelastajien kokemaan työhyvinvointiin, antaa aiheille taustoja avartava viitekehys sekä työhyvinvoinnin johtamisprosesseja tukeva tilastointi.

Haastattelujen kohderyhmä oli Keski-Suomen pelastuslaitoksen 24/7-asemilla työskentelevät pelastajat. Varianssin vahvistamiseksi valittiin yksi haastateltava jokaiselta asemalta ja jaoksesta. Näin ollen otanta oli 20 pelastajaa, joiden ikäjakauma oli 24–63 vuotta. Kohderyhmä tavoitettiin suunnitellusti, eli yksikään haastateltava ei kieltäytynyt haastattelusta. Jokaiselle haastateltavalle esitettiin 18 kysymystä, joten haastatteluaineisto sisältää 360 vastausta.

Kvalitatiivinen analyysi tunnisti haastatteluaineistosta 461 työhyvinvointielementtiä, jotka olivat jäsenneltävissä 22 vastauskategoriaan. Kvantitatiivisessa analyysissä haettiin relevantteja suhteita esitettyjen kysymysten ja tunnistettujen vastauskategorioiden välillä. Tutkimusmenetelmien yhteenvedon keskeisin havainto on työhyvinvointielementtien epätasainen, mutta johdonmukainen jakautuminen.

Tutkimuksen mukaan Keski-Suomessa pelastajien kokemaan työhyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti työyhteisö, työaika, työpaikkaliikunta sekä vaikutus- ja kehitysmahdollisuudet. Negatiivisesti vaikuttaa johtaminen ja viestintä, ensihoito sekä heittovuorot asemien välillä. Työnantajan vahvuuksiksi tunnistettiin kalusto ja henkilökohtaiset varusteet, infrastruktuuri (asemaverkosto) sekä vaikutus- ja kehitysmahdollisuudet (pääkouluttajajärjestelmä, koulutusmyönteisyys). Kehityskohteiksi tunnistettiin palkkaus (kokonaispalkka), ensihoito, henkilöstöresurssit sekä monitoimiyksiköt.

The purpose of this thesis was to start a dialogue between the firefighters and the fire officers at the Central Finland Rescue Department. In order to start the dialogue, the goal was to use qualitative and quantitative research methods to survey the elements that affect the work well-being experienced by firefighters, to give the topics a frame of reference to broaden the background, and statistics to support the management process.

The target group of the auditions was the firefighters working at the 24/7 stations of Central Finland Rescue Department. In order to verify the variance, one interviewee was selected from each shift and station. Thus, the sample was 20 firefighters and the age range 24–63 years. The target group was reached as planned, i.e., none of the interviewees refused. Each interviewee was asked 18 questions; therefore, the interview material contains 360 answers.

The qualitative analysis identified 461 work well-being elements from the interview material, which was divisible into 22 answer categories. The quantitative analysis sought relevant correlations between the questions asked and the identified answer categories. The most essential observation of the summary is the uneven but consistent diversity of the work well-being elements.

In Central Finland, the work well-being experienced by firefighters is positively influenced by the working community, working hours, workplace exercise, and opportunities for influence and development. Management and communication, ambulance shifts and shift translocation have a negative impact. The employer’s strengths were identified as equipment, infrastructure (station network) and opportunities for influence and development (head instructor system, employer’s education orientation). Salary (total salary), ambulance shifts, human resources and multi-purpose units were identified as areas for development.