Karjalan kielen saavutettavuus huonokuuloisille
Kauppinen, Marika (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109092
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää karjalan kielen opiskelun ja käyttämisen saavutettavuutta huonokuuloisille sekä huonokuuloisten pääsemistä osaksi karjalan kieliyhteisöä. Tavoitteena oli lisäksi luoda muistilista, joka konkreettisesti edesauttaa saavutettavuuden huomioimista huonokuuloisten osalta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke. Karjalan kielen elvyttäminen on ajankohtaista kielen uhanalaisuuden vuoksi.
Opinnäytetyössä aineisto hankittiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin verkkokyselynä. Kyselylomaketta jaettiin etenkin sosiaalisessa mediassa huonokuuloisten ja karjalan kieliyhteisön erilaisissa ryhmissä. Kyselyn kohderyhmää olivat huonokuuloiset karjalan kielen oppimisesta tai käyttämisestä kiinnostuneet henkilöt. Huonokuuloisuutta kyselyssä lähestyttiin vastaajan oman kokemuksen ja määrittelyn kautta.
Verkkokyselyyn vastasi 17 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Heidän vastaustensa perusteella huonokuuloiset kokevat pääsevänsä osaksi karjalan kieliyhteisöä, mutta he kohtaavat haasteita ympäristöjen ja vuorovaikutuksen esteellisyyden vuoksi. Lisäksi haasteita aiheuttaa tiedon puute huonokuuloisuudesta ja saavutettavuuden huomioimisesta. Kyselyllä kerätyn aineiston perusteella saavutettavuuden huomioimiseen on useita ratkaisuja. Sellaisia ovat esimerkiksi taustamelun välttäminen, puhujan näkeminen ja teknisten apuvälineiden käyttö. Lisäksi saavutettavuuden edistämistä edesauttaa tiedon ja ymmärryksen lisääminen.
Osana opinnäytetyötä tehtiin verkkokyselyn muodossa selvitys karjalaa osaavien kirjoitustulkkien saatavuudesta. Kyselyllä saadun tuloksen mukaan Suomessa on yksi karjalaa alkeistasolla osaava kirjoitustulkki.
Opinnäytetyö onnistui selvittämään huonokuuloisten kokemuksia karjalan kielen saavutettavuudesta. Tehdyn työn avulla tilaaja sai tietoa saavutettavuuden huomioimisesta ja keinoja saavutettavuuden edistämiseen toiminnassaan. Muistilista ja kyselytutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös muuhun karjalan sekä muiden kielten opetukseen ja muihin opetus- ja vuorovaikutustilanteisiin.
Opinnäytetyössä aineisto hankittiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin verkkokyselynä. Kyselylomaketta jaettiin etenkin sosiaalisessa mediassa huonokuuloisten ja karjalan kieliyhteisön erilaisissa ryhmissä. Kyselyn kohderyhmää olivat huonokuuloiset karjalan kielen oppimisesta tai käyttämisestä kiinnostuneet henkilöt. Huonokuuloisuutta kyselyssä lähestyttiin vastaajan oman kokemuksen ja määrittelyn kautta.
Verkkokyselyyn vastasi 17 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Heidän vastaustensa perusteella huonokuuloiset kokevat pääsevänsä osaksi karjalan kieliyhteisöä, mutta he kohtaavat haasteita ympäristöjen ja vuorovaikutuksen esteellisyyden vuoksi. Lisäksi haasteita aiheuttaa tiedon puute huonokuuloisuudesta ja saavutettavuuden huomioimisesta. Kyselyllä kerätyn aineiston perusteella saavutettavuuden huomioimiseen on useita ratkaisuja. Sellaisia ovat esimerkiksi taustamelun välttäminen, puhujan näkeminen ja teknisten apuvälineiden käyttö. Lisäksi saavutettavuuden edistämistä edesauttaa tiedon ja ymmärryksen lisääminen.
Osana opinnäytetyötä tehtiin verkkokyselyn muodossa selvitys karjalaa osaavien kirjoitustulkkien saatavuudesta. Kyselyllä saadun tuloksen mukaan Suomessa on yksi karjalaa alkeistasolla osaava kirjoitustulkki.
Opinnäytetyö onnistui selvittämään huonokuuloisten kokemuksia karjalan kielen saavutettavuudesta. Tehdyn työn avulla tilaaja sai tietoa saavutettavuuden huomioimisesta ja keinoja saavutettavuuden edistämiseen toiminnassaan. Muistilista ja kyselytutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös muuhun karjalan sekä muiden kielten opetukseen ja muihin opetus- ja vuorovaikutustilanteisiin.