Aktivismi murroksessa: uusia tapoja organisoida nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista järjestöissä
Ljungkvist, Terhi; Tuomainen, Maiju (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109163
Tiivistelmä
Viime vuosien suuret yhteiskunnalliset liikkeet, kuten #metoo, Black Lives Matter ja Elokapina, ovat tehneet vaikuttavia avauksia yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi. Niiden seurauksena useat epäkohdat, kuten poliittisen järjestelmämme epätasa-arvo ja väkivaltaisuus sekä elämäntapamme kestämättömyys, ovat nousseet julkiseen keskusteluun globaalisti. Liikkeet ovat luoneet muutosta niin normeihin ja asenteisiin kuin lainsäädäntöönkin. Tämän uuden ajan aktivismin keskeisiä toimijoita ovat nuoret. Globaalien liikkeiden aikakaudella perinteiset osallistumisen tavat tulevat haastetuksi edellyttäen järjestöiltä kykyä uudistua.
Opinnäytetyön tavoitteena oli 1. vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa, 2. tuottaa uutta tietoa nuorten osallistamiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäämiseksi, ja 3. luoda konkreettisia tapoja, joiden avulla voidaan huomioida aktivismin ja vallan muutokset toiminnassa.
Työssä keskityttiin kansalaisyhteiskunnassa 2000-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin sekä vapaamman kansalaisaktivismin erityispiirteisiin, jotka vetoavat erityisesti nuoriin. Arvolähtöinen kehittämistapa yhdisti kokeilukulttuurin ja taistelevan tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyössä havainnoitiin nuorten kansalaistoimintaa eri ympäristöissä sekä työskenneltiin nuorista vaikuttajista koostuvan fokusryhmän kanssa.
Opinnäytetyössä kehitettiin järjestöille suunnattu arvolähtöinen malli, joka rakennettiin työn kolmen keskeisen tuloksen pohjalta: 1. Nuoret kaipaavat tunneturvapaikkoja, joissa he voivat ilmaista turhautumistaan järjestelmään ja jakaa huoltaan maailman tilasta. 2. Nuorten yhteiskunnallista osallistumista leimaavat muuttavan vallan piirteet: verkostomaisuus, toimijuus ja projektimaisuus. Nuoret eivät sitoudu pitkäkestoisiin rooleihin tai tiettyihin järjestöihin, vaan he pitävät tärkeämpänä asiakeskeisten tavoitteiden edistämistä ja arvolähtöistä vaikuttamista. Järjestöjen on kyettävä tarjoamaan erilaisia osallistumisen tapoja ja uudistamaan raskaita rakenteitaan. 3. Nuorten uupuminen on ajankohtainen uhka ja jo toteutunut kriisi. Suurempien resurssiensa myötä kolmas sektori, eli kansalaisyhteiskunnan organisoituneet toimijat ja järjestöt, voivat onnistua neljättä sektoria paremmin turvaamaan nuorten voimavaralähtöistä toimintaa. Malli auttaa purkamaan sekä henkilökohtaisia että toimintaympäristön valtarakenteita, jotka voivat olla muutoksen tiellä, ja sitä kautta estää uusien toimijoiden mukaan tulemisen. In the recent years global movements such as #metoo, Black Lives Matter and Extinction Rebellion have been demanding change to several defects in our world. Following these movements, political injustice, violence, inequality and unsustainability of our lifestyle have been brought up to global discussion creating changes in our norms, attitudes as well as laws. In the centre of this struggle for better are young people. Established organizations need to be reformed in the era of networked governance and global movements and create space for the critical voices of young people.
The aims of this thesis were to 1. strengthen the voice of young active citizens and activists in the civil society, 2. generate new knowledge for NGOs on how to make space for youth participation and advocacy and 3. offer concrete ways for Finnish organizations to consider the change in the power dynamics and activism in their own operations.
The thesis focused on researching the change in the civil society and the characteristics of youth activism in the 21st century. The method of research was value-led, and combined principles of experimental culture and rebellious research. The data was collected by observing youth social action groups in different settings and working with focus group consisting of young active citizens both online and offline.
As development output a value-driven youth participatory model for organizations was created based on the three key results: 1. Young people need emotionally safe spaces, where they can openly express their criticism towards the political system and share their concerns about the current state of the world. 2. Youth participation is characterized by new power values: change-driven, short-term, networked and radical transparency. Young people do not want to commit to long-term positions or certain organizations; they are driven by their own values and most effective ways to make meaningful change. Organizations need to be able to reform their hierarchical structures and offer innovative ways for participation. 3. The exhaustion and coping abilities of the young people is a real threat. Organizations might be better equipped to support more sustainable youth participation, than the freer civic groups, due their resources. The value-driven youth participatory model helps in re-doing both the personal and operational power structures, which can be blocking change and preventing new actors from getting involved.
Opinnäytetyön tavoitteena oli 1. vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa, 2. tuottaa uutta tietoa nuorten osallistamiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäämiseksi, ja 3. luoda konkreettisia tapoja, joiden avulla voidaan huomioida aktivismin ja vallan muutokset toiminnassa.
Työssä keskityttiin kansalaisyhteiskunnassa 2000-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin sekä vapaamman kansalaisaktivismin erityispiirteisiin, jotka vetoavat erityisesti nuoriin. Arvolähtöinen kehittämistapa yhdisti kokeilukulttuurin ja taistelevan tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyössä havainnoitiin nuorten kansalaistoimintaa eri ympäristöissä sekä työskenneltiin nuorista vaikuttajista koostuvan fokusryhmän kanssa.
Opinnäytetyössä kehitettiin järjestöille suunnattu arvolähtöinen malli, joka rakennettiin työn kolmen keskeisen tuloksen pohjalta: 1. Nuoret kaipaavat tunneturvapaikkoja, joissa he voivat ilmaista turhautumistaan järjestelmään ja jakaa huoltaan maailman tilasta. 2. Nuorten yhteiskunnallista osallistumista leimaavat muuttavan vallan piirteet: verkostomaisuus, toimijuus ja projektimaisuus. Nuoret eivät sitoudu pitkäkestoisiin rooleihin tai tiettyihin järjestöihin, vaan he pitävät tärkeämpänä asiakeskeisten tavoitteiden edistämistä ja arvolähtöistä vaikuttamista. Järjestöjen on kyettävä tarjoamaan erilaisia osallistumisen tapoja ja uudistamaan raskaita rakenteitaan. 3. Nuorten uupuminen on ajankohtainen uhka ja jo toteutunut kriisi. Suurempien resurssiensa myötä kolmas sektori, eli kansalaisyhteiskunnan organisoituneet toimijat ja järjestöt, voivat onnistua neljättä sektoria paremmin turvaamaan nuorten voimavaralähtöistä toimintaa. Malli auttaa purkamaan sekä henkilökohtaisia että toimintaympäristön valtarakenteita, jotka voivat olla muutoksen tiellä, ja sitä kautta estää uusien toimijoiden mukaan tulemisen.
The aims of this thesis were to 1. strengthen the voice of young active citizens and activists in the civil society, 2. generate new knowledge for NGOs on how to make space for youth participation and advocacy and 3. offer concrete ways for Finnish organizations to consider the change in the power dynamics and activism in their own operations.
The thesis focused on researching the change in the civil society and the characteristics of youth activism in the 21st century. The method of research was value-led, and combined principles of experimental culture and rebellious research. The data was collected by observing youth social action groups in different settings and working with focus group consisting of young active citizens both online and offline.
As development output a value-driven youth participatory model for organizations was created based on the three key results: 1. Young people need emotionally safe spaces, where they can openly express their criticism towards the political system and share their concerns about the current state of the world. 2. Youth participation is characterized by new power values: change-driven, short-term, networked and radical transparency. Young people do not want to commit to long-term positions or certain organizations; they are driven by their own values and most effective ways to make meaningful change. Organizations need to be able to reform their hierarchical structures and offer innovative ways for participation. 3. The exhaustion and coping abilities of the young people is a real threat. Organizations might be better equipped to support more sustainable youth participation, than the freer civic groups, due their resources. The value-driven youth participatory model helps in re-doing both the personal and operational power structures, which can be blocking change and preventing new actors from getting involved.